Tuomiopäivän komedia
Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Matti Kannosto. Sidottu.
Locus-palkinto (paras fantasiaromaani) 1985. Hugo-palkintoehdokas 1985, Nebula-palkintoehdokas 1984.
Robert A. Heinlein on science fictionin eläviä jättiläisiä, ilmiömäinen kerronnan taituri ja taikuri, joka vetää hatustaan jännitystä, huikeita visioita tai vallatonta naurua kaikissa galakseissa
Tässä kirjassa turistiristeily Tyynen meren vesillä muuttuu painajaismaiseksi seikkailuksi, kun eräs matkustajista yrittää kävelyä tulisten kivien yllä. Askeleet sujuvat häneltä yhtä kevyesti kuin polynesialaiselta poppamieheltä, mutta hurjin seurauksin: maailma ympärillä kääntyy saranoiltaan.
Aika, paikka, identiteetti, rikos, rakkaus ja kaiken tarkoitus heittävät kuperkeikkaa viimeisen tuomiopäivän kajastaessa taivaanrannalla. Ja pelastus on huumorin panttina.
”Hienointa fantasiaa.” – Stephen King
”Heinlein on jälleen näyttänyt kyntensä.” – Arthur C. Clarke
”Murskaava juttu, yksi parhaita.” – Larry Niven
Robert A. Heinlein
Robert Anson Heinlein (Yhdysvallat, 1907–1988) alkoi kirjoittamaan amerikkalaisiin science fiction -lehtiin vuonna 1939 ja pysyi tieteiskirjallisuuden kentän vaikuttajana seuraavat neljäkymmentä vuotta. Hän tunnettiin yhtenä ”kolmesta suuresta” tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa. Heinlein sai Hugo-palkinnon seitsemän kertaa ja vuonna 1975 hänelle myönnettiin elämäntyöstään Yhdysvaltain tieteiskirjailijoiden yhdistyksen ensimmäinen suurmestaripalkinto. Heinleinin kirjoja on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta.
Kirjayhtymän science fiction -sarja
Sarjaan kuului myös yhteisnide H. G. Wellsin teoksista Aikakone ja Maailmojen sota sekä Isaac Asimovin kirjat Teräsluolat ja Alaston aurinko.
Sarja sisältää 47 teosta.
Alasarja Ransom-trilogia
Alasarja Helliconia-trilogia
Alasarja Xenogenesis-trilogia
Alasarja Taivaan valtiaat -trilogia
Kirja-arvioita
Luin tämän kirjan kauan sitten ollessani sairaalassa. Kirjan tarina on aivan mahtava minunlaiselleni ihmiselle, jota kiinnostaa scifi sekä erilaiset rinnakkaistodellisuustarinat.
Tässä kirjassa rinnakkaistodellisuudet vaihtuvat viuhaan tahtiin ja juuri se oli aivan mahtava kokemus. Tykkäsin tästä pariskunnasta ja tykkäsin hauskasta ja tavasta kirjoittaa minulla on jatkuvasti vedet silmissä nauramisesta kirja pelasti minut monesta ollessani sairaana. Harmi, ettei tällaista scifiä enää nykyään tunnuta tekevän.
Malliesimerkki teoksesta, joka onnistuu olemaan samaan aikaan sekava ja pitkästyttävä yhtä aikaa. Paatoksellinen, saarnaava ja tympäisevä kirja, jossa parasta oli se, että se loppui.
Tarinan minäkertojana on pappismies Alex Hergensheimer Kansasista. Hän joutuu omasta todellisuudesta toiseen maailmaan ja henkilöön nimeltä Alec Graham. Hän lyöttäytyy yhteen Alecin entuudestaan tunteman Margrethen kanssa. Yhdessä he joutuvat toistuvasti maailmasta toiseen. Aiheesta olisi saanut paljon mielenkiintoisemman tarinan, nyt se oli tylsä ja junnasi paikallaan. Maailmojen ero ei ole suuri, sankarit määrittelevät ensisijaisesti todellisuuden huomioimalla onko maailmassa ilmalaiva, lentokone ja millainen, jos on ollenkaan. Tarina ei tunnu kehittyvän mihinkään suuntaan. Vasta loppupuoliskolla päästään kirjan nimen mukaiseen Tuomiopäivä asetelmaan. Ei juoni kiinnostanut kyllä senkään jälkeen. Ne perus jutut, jotka Heinleinin kirjoissa yleensäkin on, tuo kirjaan vielä lisä ärsyttävyytensä. Humoristiseksi tarkoitetun tarinan huumori ei purrut.