Tuomiopäivän komedia

Name: Tuomiopäivän komedia
Rating: 7.22 (27 reviews)
Author: Robert A. Heinlein

Robert A. Heinlein

Fantasia Locus-palkinto Satiiri

7.2 / 10

27 arvosanaa

3 arviota

Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Matti Kannosto. Sidottu.

Locus-palkinto (paras fantasiaromaani) 1985. Hugo-palkintoehdokas 1985, Nebula-palkintoehdokas 1984.

Robert A. Heinlein on science fictionin eläviä jättiläisiä, ilmiömäinen kerronnan taituri ja taikuri, joka vetää hatustaan jännitystä, huikeita visioita tai vallatonta naurua kaikissa galakseissa

Tässä kirjassa turistiristeily Tyynen meren vesillä muuttuu painajaismaiseksi seikkailuksi, kun eräs matkustajista yrittää kävelyä tulisten kivien yllä. Askeleet sujuvat häneltä yhtä kevyesti kuin polynesialaiselta poppamieheltä, mutta hurjin seurauksin: maailma ympärillä kääntyy saranoiltaan.

Aika, paikka, identiteetti, rikos, rakkaus ja kaiken tarkoitus heittävät kuperkeikkaa viimeisen tuomiopäivän kajastaessa taivaanrannalla. Ja pelastus on huumorin panttina.

”Hienointa fantasiaa.” – Stephen King

”Heinlein on jälleen näyttänyt kyntensä.” – Arthur C. Clarke

”Murskaava juttu, yksi parhaita.” – Larry Niven

Adlibris: Katso Adlibriksestä

Julkaistu: 1986 (Kirjayhtymä)
Englanniksi: Job: A Comedy of Justice (1984) →

Lukijoiden keskustelut

Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.

Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.

Aloita keskustelu

Mistä löydät tämän kirjan

Adlibris BookOutlet FinlandiaKirja BookBeat Nextory Storytel

Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella.

Kirjayhtymän science fiction -sarja

Kirjasarja

Kaikki sarjatiedot →

Sarjaan kuului myös yhteisnide H. G. Wellsin teoksista Aikakone ja Maailmojen sota sekä Isaac Asimovin kirjat Teräsluolat ja Alaston aurinko.

1966Los Angeles ei vastaa

1966Fahrenheit 451

19692001 avaruusseikkailu

1978Futurologinen kongressi

1978Uhka syvyydestä

1979Voittamaton

1979Yli-ihmisen aika

1979Aikakone - Maailmojen sota

1980Marsin aamunkoitto

1981Paratiisin suihkulähteet

1981Nuha

1982Kadonnut menneisyys

1982Pimeät valovuodet

1982Kyberias

1983Tähtipäiväkirjat

19832010 avaruusodysseia

1986Tuomiopäivän komedia

1986Naisten planeetta

1987Tähtisumu täyttyy

1987Kaukaisen Maan laulut

1987Kuu on julma

1988Odysseia 2061

1988Iltaruskon maa

1988Kissa muurin läpi

1988Piknikki paratiisissa

1989Rauha maassa

1990Mannerheim-sinfonia

1992Anubiksen portit 1

1993Anubiksen portit 2

1994Gilgamešin tappio

Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Kirjaudu ja kirjoita arvio →

Risingshadow

Lukijoiden arviot

3 arviota

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

Jari_J15.10.2024

Luin tämän kirjan kauan sitten ollessani sairaalassa. Kirjan tarina on aivan mahtava minunlaiselleni ihmiselle, jota kiinnostaa scifi sekä erilaiset rinnakkaistodellisuustarinat.
Tässä kirjassa rinnakkaistodellisuudet vaihtuvat viuhaan tahtiin ja juuri se oli aivan mahtava kokemus. Tykkäsin tästä pariskunnasta ja tykkäsin hauskasta ja tavasta kirjoittaa minulla on jatkuvasti vedet silmissä nauramisesta kirja pelasti minut monesta ollessani sairaana. Harmi, ettei tällaista scifiä enää nykyään tunnuta tekevän.

1 tykkäystä

Martti Cauthon9.2.2024

Malliesimerkki teoksesta, joka onnistuu olemaan samaan aikaan sekava ja pitkästyttävä yhtä aikaa. Paatoksellinen, saarnaava ja tympäisevä kirja, jossa parasta oli se, että se loppui.

Eija1.4.2018

Tarinan minäkertojana on pappismies Alex Hergensheimer Kansasista. Hän joutuu omasta todellisuudesta toiseen maailmaan ja henkilöön nimeltä Alec Graham. Hän lyöttäytyy yhteen Alecin entuudestaan tunteman Margrethen kanssa. Yhdessä he joutuvat toistuvasti maailmasta toiseen. Aiheesta olisi saanut paljon mielenkiintoisemman tarinan, nyt se oli tylsä ja junnasi paikallaan. Maailmojen ero ei ole suuri, sankarit määrittelevät ensisijaisesti todellisuuden huomioimalla onko maailmassa ilmalaiva, lentokone ja millainen, jos on ollenkaan. Tarina ei tunnu kehittyvän mihinkään suuntaan. Vasta loppupuoliskolla päästään kirjan nimen mukaiseen Tuomiopäivä asetelmaan. Ei juoni kiinnostanut kyllä senkään jälkeen. Ne perus jutut, jotka Heinleinin kirjoissa yleensäkin on, tuo kirjaan vielä lisä ärsyttävyytensä. Humoristiseksi tarkoitetun tarinan huumori ei purrut.

Risingshadow