Gilgamešin tappio
Kannen maalaus: Sanna Koivisto, Juhlat tuulessa. Sidottu.
Portti-palkinto 1995 (suomalaiset sf- ja fantasiaromaanit).
Avaruusoopperan kulissit omaava ekologinen tieteisromaani ihmisen ahneuden ja luonnon järjestyksen välisestä taistelusta.
Kasvuideologian laskut alkavat langeta maksettaviksi. Otsonikerrosta ei juuri ole, kohonneesta merenpinnasta törröttää tyhjiä pilvenpiirtäjiä siinä, missä ennen kohisi Manhattan.
William Dyson Bowles johtaa mahtavaa teknologiaimperiumia, jonka tutkimus-ja rakennusohjelmien päämääränä on istuttaa ihmissuku uusiin aurinkokuntiin.
Jo kolmas tutkimusretkikunta saapuu Hazalin planeetalle, jonka elämää ohjailee mantereen laajuinen Puu. Komennuskunta alkaa välittömästi hyödyntää Hazalin luontoa, edellisten retkikuntien tapan. Mikään ei ole pyhää, planeetan ominta ei kunnioiteta.
Mutta tämän planeetan kohdalla ihminen tuleekin odottamattaan herruutensa rajoille...
Gilgamešin tappio on huimaava laajennetun maailmankuvan romaani, joka hyödyntää luovasti tieteen tulevaisuusvisioita. Sen kirjoittaja on luontojaan kertoja, joka tuntee niin vanhat myyttiset tarinat kuin scifin lajityypinkin. Sitä hän viljelee mestarin taidoin – mutta myös lempeästi ironisoiden.
Risto Isomäki (s. 1961) on tiedetoimittaja ja tunnettu kehitysmaa- ja ympäristöaktivisti. Hänen esikoisteoksensa Kristalliruusu (1991) sai Atorox-palkinnon. Kokoelman Puu-novelli oli nyt ilmestyvän Gilgamešin tappion alkio.
”Puu on jotakin, mikä tekisi mieli julistaa parhaaksi milloinkaan suomenkielellä kirjoitetuksi sf-novelliksi. Varmasti moni kokenutkin konkari, parkkiintumattomista lukijoista nyt puhumattakaan, kantaa sen lukuelämystä mukanaan lopun elämäänsä. Tuon vision väkevyys, tuo lukijan kuljetteleminen tunnekokemuksesta toiseen, tuo – no niin – sense of wonder, VALTAVAA!” – Aikakone
Risto Isomäki
Risto Isomäki (s. 1961) on kirjailija ja tiedetoimittaja. Myös Isomäen kaunokirjallisia teoksia voi luonnehtia jollain tasolla sekä tiede- että tieteiskirjallisuudeksi. Niissä yhdistyvät tutkimukseen perustuvat tosiasiat science fictionin tulevaisuusnäkyihin. Ekologisen aiheiston käsittelijänä Isomäki on suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä.
Isomäen esikoisteos Kristalliruusu (1991) oli luonnontieteelliseen science fictioniin painottunut seitsemän tieteisnovellin kokoelma. Teoksellaan Isomäki sai Atorox-palkinnon vuonna 1991 parhaasta kotimaisesta science fiction -novellista (”Puu”). Isomäki sai myös European Science Fiction Associationin Most Promising Science Fiction Writer -palkinnon 1994.
Kirjayhtymän science fiction -sarja
Sarjaan kuului myös yhteisnide H. G. Wellsin teoksista Aikakone ja Maailmojen sota sekä Isaac Asimovin kirjat Teräsluolat ja Alaston aurinko.
Sarja sisältää 47 teosta.
Alasarja Ransom-trilogia
Alasarja Helliconia-trilogia
Alasarja Xenogenesis-trilogia
Alasarja Taivaan valtiaat -trilogia
Kirja-arvioita
Kirja käsittelee luonnon tuhoamista sekä maailmojen elämän tuhoutumista ihmisen ajattelemattomuuden seurauksena. Ihmiskuntaa pyrittiin asuttamaan muissa aurinkokunnissa Maapallon luonnonresurssien pilaamisesta huolimatta. Kirja on laajennettu hyvästä Puu-novellista, missä Hazalin planeetalla on telepaattisen älyn omaava valtava puu. Kirjan tarina punoutuu Puun ympärille. Tarinan alku oli parempi kuin loppu kirjasta, mutta toiminnallisuutta ja vauhtia piisasi läpi kirjan. (1.12.2019)