Ragnarök: Jumalten tuho
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Titia Schuurman. Sidottu, kansipaperi.
Pieni tyttö evakuoidaan toisen maailmansodan aikana englantilaisen teräskaupungin rikinkatkusta maaseudun arkiseen paratiisiin. Kevätesikoiden, tuhatkaunojen ja koiranruusujen keskellä laiha lapsi kaipaa Pohjois-Afrikassa taistelevaa isäänsä ja saa luettavakseen skandinaavisia jumaltaruja. Myyttiset tarinat kertovat siitä, miten eräs maailma syntyi, täyttyi maagisista ja mahtavista olennoista ja kohtasi sitten loppunsa. Todellisen lopun. Kaiken lopun.
Samalla tavoin kuin tarinoiden sotaisat, ahneet ja typerät jumalat tietävät, että heidän päivänsä ovat luetut, laiha lapsi tietää, että hänen isänsä ei koskaan palaa. Liekehtivätukkainen isä mustassa lentokoneessaan kiitää taivaalla Odinin ajomiehenä niin kauan kuin maailman ympärille hitaasti kiertyvä Jörmungandr-käärme ei yllä puremaan häntäänsä. Vain siihen asti antaa odottaa itseään Ragnarök, jumalten tuho.
Booker-palkitun A. S. Byattin skandinaavisten myyttien uudelleentulkinta nivoo sodan, luonnon tuhoutumisen ja taistelevat jumalat huikeaksi kirjalliseksi elämykseksi. Riisutun runollinen kerronta ei selitä, saarnaa eikä tavoittele vertauskuvallisuutta. Se yksinkertaisesti osoittaa, miksi A. S. Byatt on aikamme suuria kertojia.
"Kuka kaipaa jumalia, kun meillä on Byattin kaltaisia taiteilijoita?" – The Observer
"Perinteisen romaanin ahtaasta muodosta irrottautuneen Byattin proosa ei ole koskaan ollut yhtä kesyttömän kaunista." – Daily Telegraph
A. S. Byatt
A. S. Byatt (oik. Antonia Susan Duffy, o. s. Drabble, 1936–2023) oli englantilainen kirjailija. Hänen romaaninsa Riivaus (1990), sai Booker-palkinnon. Byattille myönnettiin vuonna 1990 Brittiläisen imperiumin komentajan ja vuonna 1999 ritarikomentajan arvonimi.
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Sarja sisältää 365 pääteosta ja yhteensä teoksia 81 kpl.
