Mehiläispaviljonki
Mehiläispaviljonki: Kertomus parvista. Graafinen suunnittelu: Ilona Ilottu. Sidottu, kansipaperi.
Toinen Suomen ehdokkaista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajiksi 2007.
Ei ole ketään, joka ei kuuluisi Vaihtuvan todellisuuden kerhoon.
Mehiläispaviljonki on entinen sielullisesti sairaiden vastaanottoasema, yksi kaupungin harvoista vanhoista taloista, sekin purku-uhan alainen. Talo kerää tiilisten seiniensä suojiin erilaisia yhdistyksiä, parvia. Näitä ovat muun muassa Kunnallistieteen edistäjät, Honottajat, Vesijettikilpatoiminnan ystävät, Ei-inhimillisten henkilöiden seura, Kyynikot, Profeetat ja futuristit. Mehiläispaviljongissa toimivat myös Sydän & Maksa -teatteriryhmä ja Pornopuoti Hekuba.
Mehiläispaviljongin kertoja liittyy Vaihtuvan todellisuuden kerhoon, itselleenkin yllätykseksi. Hän tutustuu moniin Mehiläispaviljongissa käyviin ihmisiin, myös kuulovammaiseen siivoojaan, Lahjaan, joka taistelee päivittäin epäjärjestystä ja entropiaa vastaan.
Mehiläispaviljonki on kertomusten talo. Eriskummalliset, yllättävät ja selittämättömiksi jäävät kokemukset yhdistävät Vaihtuvan todellisuuden kerhon jäseniä.
Mutta mikä hyvänsä – vaikka kotiin kertyvä musta keko – voi suistaa ihmisen raiteiltaan ja saada hänet epäilemään yleisen ja yhtäläisen todellisuuden pysyvyyttä. Pelkästään uuden ihmisen tapaaminen riittää ”todellisuuden siirrokseen”. Ihmiset alkavat muunnella ja vaihtaa todellisuuksia heti, kun he ajautuvat toistensa vaikutuspiiriin.
Mehiläispaviljongissa iloitaan olemassaolomme oudoista piirteistä rohkeasti ja älykkäästi vaivihkaisen huumorin siivittämänä.
Lehdistöotteita:
”Kertojan liittyminen Vaihtuvan todellisuuden kerhoon on avain fantasiaan, näkymättömään todellisuuteen tai kielen tarjoamien rajattomien todellisuuksien olemassaoloon. – – Leena Krohnin tarinoiden tarinat ovat jäljittelemättömiä.” – Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti 19.9.2006
”Leena Krohn on todella erilainen! Hänen pelottavan älykäs proosansa on taas tuottanut tuloksia, joista ei voi olla innostumatta.” – Olavi Jama, Kaleva 25.9.2006
”Romaanista kasvaa suvaitsevaisuuden sekä normeista ja pakoista vapaan yhteisöllisyyden puolustus.” – Jani Saxell, Uusimaa 28.9.2006
”Krohnin loistelias tarinointi naurattaa ja itkettää: niin paljon totta löytyy kummallisten nimien takaa.” – Sanna Kangasniemi, Image 8/2006
”Krohnin tapa hahmottaa todellisuutta on kuitenkin tasapainoisempi. Hän kuvaa sekopäisyyttä vaikuttamatta itse sekopäältä, eikä antaudu liiaksi tieteellisyyden lumoihin. Tekstin sekaan sijoitetut väitteet vaikuttavat pikemminkin runollisilta kuin tieteellisiltä.” – Erkki Widenius, Lapin Kansa 5.10.2006
”Krohnilla on rohkeutta ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, sanoa hyvä hyväksi ja paha pahaksi.” – Leena Tuomela, Ilkka 26.10.2006
”Mehiläispaviljonki toimii parhaimmillaan upeasti, lietsoo ajatuksia kohti syvyyksiä ja kolkuttelee ihmismielen outoja ovia.” – Heikki Saure, Etelä-Suomen Sanomat 25.10.2006
”Krohnin maailmassa yksinkertaiset selitykset eivät tule kysymykseen. Jos joku kysyisi minulta, onko Mehiläispaviljonki hyvä kirja, vastaisin, että se on sitäkin.” – Tero Tähtinen, Parnasso 6/2006
”Krohnin kirjoitustyyli on nerokasta ja täysin omaperäistä.” – Terhikki Linnainmaa, Satakunnan Kansa 21.12.2006
”Mehiläispaviljongissa kukkii hiljainen huumori ja Krohnin tarkkanäköisyys.” – Sirpa Ylönen, Warkauden Lehti 5.1.2007
”Krohnin älykkäässä tekstissä on niin monta merkillistä sanaa ja tieteellistä väitettä, että se ei päästä kovin helpolla. Mehiläispaviljonki sisältää filosofista pohdintaa ja satiirista kritiikkiä ajastamme, ja sellaisena se on viihdyttävä ja pohdiskelemaan yllyttävä teos.” – Silja Vehkalampi, Uutisvuoksi 17.1.2007
”Mehiläispaviljonki herättää kyseenalaistamaan ja pohtimaan todellisuutta. Se myös tarjoaa nautittavan lukukokemuksen, johon haluaa palata uudestaankin. Krohn ravistelee lukijaa omintakeisella tyylillään, jossa ajatukset parveilevat mehiläisten tapaan. Terävä mutta lämmin kritiikki kutoutuu satumaiseen tunnelmaan.” – Maija-Liisa Mattila, Keskipohjanmaa 11.2.2007
Teos on käännetty seuraaville kielille:
Ruotsiksi: kustantaja Kabusa Böcker, 2008.
Leena Krohn
Leena Krohn (s. 1947) on opiskellut kirjallisuutta, filosofiaa ja psykologiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluu aikuisten, lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta sekä esseitä. Tuotannossaan hän on pohtinut ihmistä ja todellisuutta, näkyvää ja näkymätöntä, tietoisuutta ja minuutta, kuolemaa ja elämää, totta ja harhaa, hyvää ja pahaa. Tuotannon tunnusmerkeiksi ovat nousseet pohdiskelu, pureva tyyli, vaivihkainen huumori ja kuulas kieli.
Krohn on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Finlandia-palkinnon teoksestaan Matemaattisia olioita tai jaettuja unia vuonna 1992. Krohnin teoksia on käännetty useille kielille. Tainaron (1985) oli World Fantasy -ehdokkaana 2005. Krohnille myönnettiin Aleksis Kiven rahaston palkinto 2013 kirjallisesta elämäntyöstä.
Kirjallisuutta
Muita teoksia kirjailijalta Leena Krohn
Kirja-arvioita
Hykerryttävä kirja, yksi parhaita Krohnilta lukemiani. Surrealismi leijuu kevyenä vaippana realismin yllä ja antaa sille syvyyttä änkemättä itseisarvoksi. Krohn on älykkäimpiä kotimaisia nykykirjailijoita, ja tässä hän on terävimmillään.
Tuttua sirpaleista anomaliasoppaa tällä kertaa kummallisuuksia pursuavan kerhotalon muodossa. Itsensä etsiminen kummia kokeneiden kerholaisten seasta kutkuttaa, välillä pelottaakin. Tämä ei ole mitään televisiokirjallisuutta: märehdittävää on melkoisesti ja se on tehtävä aivan omillaan. Jos kaikkia lankoja on kuitenkin jaksanut pitää käsissään, viimeiset luvut palkitsevat vaivannäön.