M/T ja kertomus Metsän ihmeestä
Alkuteos ilmestynyt 1986. Suomentanut Kai Nieminen. Sidottu, kansipaperi. Fantasia, rajatapaus.
Olipa kerran kylä eräässä laaksossa Shikokun saarella. Sen oli perustanut joukko nuoria ja vallattomia aatelisia, jotka oli karkotettu linnakaupungista, ja heidän avukseen tulleet merirosvojen tyttäret. Välttääkseen konflikteja ympäröivän maailman kanssa ja läänitysvallan puuttumista elämäänsä he päättivät pitää kylän olemassaolon tarkoin salassa. Yksi nuorukaisista – ”Murskaaja” – ryhtyy johtamaan kyläyhteisöä lujalla kädellä, ja usean sukupolven ajan se selviytyy kunnialla luonnonmullistuksista, sodista, rajuista sisäisistä kiistoista, taloudellisista vaikeuksista ja yltiöpäisistä hankkeista.
Ajan mittaan sana salaperäisestä kylästä kantautuu kuitenkin ulkomaailman tietoon, ja se yritetään kerran toisensa jälkeen alistaa linnaläänin ja keisarikunnan alaisuuteen. Mutta kyläläiset torjuvat valtaajat kekseliäisyydellään ja peräänantamattomuudellaan. Heidän avukseen ilmaantuu yhä uudelleen kaksi myyttistä hahmoa, joihin kirjaimet M ja T viittaavat – toisessa olennoituu matriarkka, toisessa temppuilija. Ja hävityksen voimat tekee tyhjiksi salaperäinen Metsän ihme, seudun kaikkien asukkaiden elämän ylläpitäjä ja kaipauksen kohde.
Tämä fantastinen kertomus on romaanin kertojan synnyinsaaren tarina sellaisena kuin hän kuuli sen isoäidiltään. Ottaessaan tehtäväkseen tallentaa ja välittää sen edelleen hän liittää oman ja ennen kaikkea vammaisen poikansa elämän ketjuun, jossa tarut, historia ja unet punoutuvat erottamattomasti yhteen.
Kenzaburo Oe
Kenzaburō Ōe (1935–2023) oli japanilainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994.
Oe opiskeli ranskalaista kirjallisuutta, ja Ranskan ja Yhdysvaltojen nykykirjallisuus vaikuttivat etenkin hänen varhaiseen tuotantoonsa. Oen tuotanto on usein syvästi henkilökohtaista. Hän yhdisti japanilaiseen taruperinteeseen kokemuksiaan ja tunteitaan kehitysvammaisen pojan Hikari Oen isänä.
Oelta on suomennettu teokset M/T ja kertomus Metsän ihmeestä (1986) ja Hikarin perhe (1997).
Kirjallisuutta
Ulkomaisia nykykertojia 2. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
Keltainen kirjasto
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen. Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
Keltainen kirjasto sisältää 364 kirjaa, sekä 48 sarjaa täydentävää teosta — sarja laajenee lisää 1 uuden kirjan julkaisemisen myötä.
