Surullinen ja uskomaton tarina
Surullinen ja uskomaton tarina: Seitsemän kertomusta. Alkuteos ilmestynyt 1972. Suomentanut Pentti Saaritsa. Päällys: Urpo Huhtanen. A-sarja. Sidottu, kansipaperi. Seitsemän novellin kokoelma, jossa viisi fantasianovellia.
Sisällys:
- Ikivanha mies jolla oli valtavat siivet (Un señor muy viejo con unas alas enormes, 1955)
- Kadonneen ajan meri (El mar del tiempo perdido, 1961)
- Maailman kaunein hukkunut (El ahogado más hermoso del mundo, 1968)
- Kuolema joka kestää rakkauden tuolle puolen (Muerte constante más allá del amor, 1970)
- Aavelaivan viimeinen matka (El último viaje del Buque Fantasma, 1972)
- Blacamán, verraton ihmemies (Blacamán el Bueno, vendedor de milagros, 1971)
- Viattoman Erendiran ja hänen sydämettömän isoäitinsä surullinen ja uskomaton tarina (La increíble y triste historia de la cándida Eréndira y de su abuela desalmada, 1972)
Surullinen ja uskomaton tarina kertoo viattomasta Erendirasta ja hänen sydämettömästä isoäidistään, siivekkäästä vanhuksesta, maailman kauneimmasta hukkuneesta ja vanhan senaattorin kuolinhetkeen osuneesta suuresta rakkaudesta. Ja kertoo se vielä muustakin.
Gabriel García Márquezin, suuren kolumbialaisen tarinaniskijän teos sisältää joukon hienoja, vankkoja novelleja, sarjan vahvasti myytillisiä juttuja Karibian seudun ihmisistä. Nobel-kirjailijan omalaatuinen huikea fantasia suodattaa niiden todellisuuden entistä kepeämmäksi, satumaisemmaksi ja ihmemiehet ja -naiset syntyvät vähintään yhtä näppärästi kuin pääteoksessa Sadan vuoden yksinäisyys. Mahtava huumori välkähtää monivivahteisempana kuin koskaan, mutta niin myös tragiikka.
Käyttäjät lukeneet myös
Gabriel García Márquez
Gabriel García Márquez (1927–2014) oli kolumbialainen kirjailija, joka asui elämänsä myöhemmässä vaiheessa pääasiassa Meksikossa. 11-lapsiseen perheeseen syntynyt García Márguez opiskeli vanhempiensa toiveesta lakia Bogotán yliopistossa, mutta uransa hän aloitti toimittajana. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän työskenteli toimittajana useassa maassa niin Etelä-Amerikassa kuin Euroopassakin. Hän on aina ollut poliittisesti aktiivinen. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982.
García Márquezin pääteos on 1967 ilmestynyt Sadan vuoden yksinäisyys. Se on käännetty 46 kielelle, ja sitä on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta. Romaanin tapahtumapaikka, kuvitteellinen Macondon kylä Kolumbiassa, on muodostunut käsitteeksi. Sadan vuoden yksinäisyys on yksi maagisena realismina tunnetun kirjallisuudenlajin tunnetuimmista edustajista. Maaginen realismi liitetään juuri Latinalaisen Amerikan kirjailijoihin, sillä heillä on tapana yhdistää fantastisia ja tarumaisia aineksia muuten realistiseen kerrontaan.
García Márguezin teosten lajityyppiä on vaikea määritellä, sillä hän on aina hyödyntänyt erilaisia kirjallisia tekniikoita ja sekoittanut todellista historiaa ja kuvitelmaa toisiinsa. Franz Kafkalla on ollut häneen suuri vaikutus. Myös kirjailijan lapsuudessaan lukemat Tuhannen ja yhden yön tarinat lentävine lakanoineen ja pullonhenkineen edusti hänelle samaa todellisuutta kuin hänen sokea isoäitinsä, joka ennusti tulevaisuutta seisovasta vedestä.

