Absurdismi
Absurdismi viittaa kirjallisuuteen, joka käsittelee elämän järjettömyyttä, tarkoituksettomuutta ja loogisten sääntöjen murtumista joko filosofisella tai humoristisella tavalla. Absurdistiset teokset kyseenalaistavat usein perinteiset juonirakenteet, syy-seuraussuhteet ja hahmojen toiminnan järkevyyden, mikä luo surrealistisen, paradoksaalisen tai jopa kaoottisen lukukokemuksen.
Absurdismia esiintyy erityisesti 1900-luvun modernistisessa ja eksistentialistisessa kirjallisuudessa, jossa se liittyy ajatukseen siitä, että ihmiset etsivät maailmasta merkitystä, vaikka sitä ei ole olemassa. Tämä näkyy esimerkiksi Albert Camus’n teoksessa Sivullinen ja Samuel Beckettin näytelmässä Huomenna hän tulee, joissa hahmot kamppailevat elämän merkityksettömyyden ja toisteisuuden kanssa.
Toisaalta absurdismi voi olla myös humoristista ja leikittelevää. Esimerkiksi Franz Kafkan Oikeusjuttu kuvaa byrokraattista painajaista, jossa päähenkilö tuomitaan rikoksesta, jota ei koskaan selitetä, ja Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa on täynnä surrealistisia ja loogisesti mahdottomia tapahtumia.
Absurdismi voi ilmetä myös kokeellisessa proosassa, runoudessa ja draamassa, joissa kielen, logiikan ja kertomuksen säännöt voivat rikkoutua täysin. Se haastaa lukijan odotukset ja pakottaa kohtaamaan maailman kaoottisuuden sekä sen, kuinka järjettömyydestä voi syntyä niin eksistentiaalista ahdistusta kuin koomista nautintoakin.
Suosituimpia kirjoja
