Akhilleen laulu
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Laura Lahdensuu. Sidottu, kansipaperi.
Orange Prize 2012.
Madeline Millerin romaanin tapahtumat sijoittuvat tarujen Kreikkaan, Troijan sodan aikaan. Kertomuksen taustalla ovat Homeroksen Iliaan tapahtumat ja henkilöt, mutta tarinan ytimessä ei kuitenkaan ole sota vaan kasvutarina ja kertomus epätodennäköisestä ystävyydestä ja sen syvenemisestä rakkaudeksi.
Patrokles, kuningas Menoitioksen hyljeksitty ja halveksittu poika joutuu maanpakoon Peleuksen hoviin. Siellä hän tapaa Peleuksen pojan Akhilleen. Akhilles on älykäs, taitava, nopea ja kaikin tavoin ylivertainen, onhan hän kuninkaan ja kuolemattoman naisen, merenjumalatar Thetiin poika. Erilaisuudestaan huolimatta pojista tulee pian erottamattomat. Yhdessä he lähtevät myös viisaan kentauri Kheironin oppiin Pelion-vuorelle ja viimein pitkälle sotaretkelle Troijaan.
Painottaessaan henkilöitä ja heidän luonteitaan, ei niinkään seikkailuja ja taisteluja kirjailija tuo vanhaan taruun uuden näkökulman. Tutut tapahtumat ja Troijan sodan sankarit kuvataan taitavasti uudelleen niin, että tarina etenee uskottavasti ja mukaansatempaavasti.
Madeline Miller on opiskellut kreikkaa ja latinaa Brownin yliopistossa ja opettaa näitä kieliä Cambridgessa, Massachusettsissa. Tämä on hänen esikoisteoksensa.
Madeline Miller
Yhdysvaltalainen Madeline Miller syntyi Bostonissa 1978 ja opiskeli antiikin kieliä Brown Universityssa. Hän on opiskellut myös draamaa, etenkin antiikin tekstien muuntamista nykyaikaisiin muotoihin. Hän asuu nykyisin Cambridgessa Massachusettsissa, missä kirjoittaa ja opettaa lukiolaisille latinaa, kreikkaa ja Shakespearea. Hänen esikoisromaaninsa Akhilleen laulu (2011) voitti The Orange Prize -kirjallisuuspalkinnon.
Millerin kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Kirja-arvioita
Akhilleen tarina hänen bestiksensä Patrokleen kertomana. Eletään tosiaan tarujen Kreikassa Troijan sodan aikaa ja Patrokleella on aitiopaikat kamunsa legendan kasvun seuraajana. Kirja sisältää paljon käänteitä lähestulkoon runolliseen sävyyn kerrottuna. Kirjassa maalataan päähenkilön rakastavin silmin Akilleesta peräti inhimillinen kuva. Myöskään ajan hengen kuvailussa ei säästellä, kun piirityksen ajan ryöstely ja orjuuttaminen läväytetään lukijan silmille luonnollisena osana elämää. Ja on muuten pitkä piiritys! Se ei ole tässä vuosisatojen kuluessa kyllä mihinkään muuttunut, että alamaiset kuolevat hallitsijoiden tekemien päätösten johdosta... Kerronta on kirjassa hyvin todentuntista. Lukiessa unohtui, ettei kyseessä ole elämänkerta. Aiemmin olen lukenut kirjailijalta Kirken ja tämä on kovin samantyylinen.
Kirjan alku ja loppupuoli oli vetävää kerrontaa, mutta siinä välissä ajoittain uuvuttavaa, ei niin kiinnostavaa tarinointia. Pääparia kiinnostavampi hahmo oli Akhilleen jumalatar äiti Thetis. (24.3.2021)