Arthuriana
Arthuriana viittaa kirjallisuuteen, joka käsittelee kuningas Arthurin ja hänen ritarikuntansa myyttejä, legendoja ja historiallisia tulkintoja. Arthurian kirjallisuus voi perustua keskiaikaisiin lähteisiin, kuten Geoffrey Monmouthilaisen Historia Regum Britanniae (1136), Chrétien de Troyes’n ritaritarinoihin ja Sir Thomas Maloryn Le Morte d’Arthur -teokseen, tai se voi olla modernimpaa uudelleenkerrontaa ja spekulatiivista fiktiota, joka muokkaa Arthurin myyttejä uuteen muotoon.
Kuningas Arthurin tarinat käsittelevät usein Pyhää Graalia, Camelotin loistoa, ritari Lancelotin ja kuningatar Guineveren rakkaustarinaa sekä ritarillisuuden ihanteita ja petoksen seurauksia. Monet teokset tutkivat myös velho Merlinin roolia ja Arthurin kohtaloa, joka liittyy Avalonin saareen ja hänen myyttiseen paluuseensa.
Arthuriana ei rajoitu vain historiallisiin romaaneihin, vaan se on myös inspiroinut fantasian ja tieteiskirjallisuuden teoksia. Tunnettuja Arthurian teoksia ovat esimerkiksi T.H. Whiten The Once and Future King, Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat, Mary Stewartin The Crystal Cave -sarja ja Bernard Cornwellin tarina Talvikuninkaasta. Modernit versiot voivat käsitellä tarinoita feministisestä, postmodernista tai spekulatiivisesta näkökulmasta, päivittäen Arthurin legendaa nykypäivän lukijoille.
Arthurian mytologia on yksi länsimaisen kirjallisuuden tunnetuimmista ja pitkäikäisimmistä legendoista, ja se on inspiroinut paitsi kirjallisuutta, myös elokuvia, televisiosarjoja, sarjakuvia ja pelejä. Tarinat Camelotin kulta-ajasta ja sen traagisesta lopusta kiehtovat edelleen lukijoita ympäri maailmaa.