Kesytön
1. laitos: Tammi, 2012. Kansi: Eevaliina Rusanen. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos: Tammi, 2013. Bon-pokkarit. Nidottu.
Luulitko tietävästi millaista on susirajalla? Mieti uudestaan. Unohtumaton lukuelämys Kesytön on täysiverinen paranormaali romanssi ja koukuttavan Susiraja-sarjan ensimmäinen osa.
Raisa Oja on 17-vuotias Kallion kasvatti ja kunnianhimoinen taiteilijanalku, jonka elämä sortuu kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Rakas Helsinki jää taakse, kun Raisa lähetetään asumaan keskelle Kainuun korpea. Hukkavaaran erikoisessa kylässä hänen ainoana toiveenaan on selvittää miksi hänen äitinsä on pitänyt menneisyytensä salassa.
Kaiken hämmennyksen keskellä Raisan elämään astuu Mikael Sarri. Mikael on koulun vaikutusvaltaisin poika, jonka merkilliset silmät tuntuvat hakeutuvan yhä useammin Raisan suuntaan. Mutta uskaltaako Raisa edes unelmoida Mikaelista, jota muut kunnioittavat ja pelkäävät ja jonka tyttöystävä on jäätävän kaunis? Kun uskomaton totuus Hukkavaarasta alkaa vähitellen selvitä Raisalle, ei paluuta entiseen enää ole. Ja salaisuudet ovat vasta alkaneet paljastua.
Kirjatraileri Youtubessa.
"Kesytön on Elina Rouhiaisen upea, koukuttava esikoisromaani. — — Paranormaalia romantiikkaa Kainuun korvessa, siinä on jotain ennenkokematonta, uutta ja raikasta - kertakaikkiaan vastustamaton yhdistelmä. Kirjan kansikuva on todella kaunis ja sopii täydellisesti kirjan tunnelmaan." – Salme Paloniemi, Koillissanomat 17.8.2012
"Henkilöhahmot ovat Kesyttömän suola. Tarinassa on syvyyttä ja tilaa kokea tuntoja. Elina Rouhiainen on kirjoittanut kiinnostavan esikoisteoksen ja samalla pedannut teoksen jatko-osille erinomaiset asetelmat." – Maria Loikkanen, Savon sanomat 3.9.2012
"Kesytön on ihana suomalainen esikoisromaani. On virkistävää lukea fantasiaa, joka sijoittuu kotimaahan." – Heidi Ylitalo, Suosikki 2012/10
"Elina Rouhiainen on luonut kunnianhimoisen fantasiamaailman" – Aamulehti 12.11.2012
Elina Rouhiainen
Elina Rouhiainen (s. 1988) opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa ja on aikaisemmin kilpaillut aktiivisesti muodostelmaluistelussa. Hän kirjoitti ensimmäisen version esikoisromaanistaan Kesytön reilussa kuukaudessa, kun sen tarina imaisi hänet täysin mukaansa. Kirja sai alkunsa hänen mieleensä nousseesta kuvasta, jossa tyttö istuu yksin synkässä metsässä ja kohtaa suuren suden.
Kirja-arvioita
Mikään romantiikkaan liittyvä kirjallisuus ei oikein ikinä ole ollut juttuni, ja nytkin kirjassa kiinnosti kaikki muu kuin itse rakkaustarina. Mikael ja koko romanssi tuntui liian täydelliseltä ja olin huomaavinani paljon vaikutteita muista saman tyylisistä kirjoista, jolloin arvasin suuren osan tapahtumista etukäteen. Paranormaalista romantiikasta pitäville voin tosin suositella. Loppua kohden tapahtumat nopeutuivat, mikä onkin ihan normaalia kirjoissa ja elokuvissa, mutta tässä en siitä olisi niin välittänyt.
Ihana kirja! Minulla oli ennakkoluuloja tätä sarjaa kohtaan, mutta ne varisivat jo ensimmäisten sivujen myötä. Kerronta oli koukuttavaa ja tapahtumat etenivät loogisesti. Ehdottomasti yksi uusista suosikeistani.
Kesyttömään oli hiukan vaikeaa suhtautua, koska se tuntui lainaavan niin suoraan suosittujen Twilight-kirjojen konseptia. Kaupunkilaistyttö muuttaa Kainuun korpeen ja löytää sieltä vaarallisen poikaystävän. Vetävästi kirjoitettu tarina piti kyllä otteessaan, mutta ei ole vielä houkutellut tarttumaan seuraavaan osaan.
Ihan okei kirja. En ole oikein ikinä perustanut sen kummemmin suomalaisista kirjailijoista, mutta Rouhiainen teki pienen mukavan poikkeuksen tähän väliin. Asia, joka minua jäi kutkuttamaan - vai pitäisikö sanoa asiat - olivat niiden aivan järjetön etenemisvauhti. Siiiiiiis, missä vaiheessa Raisa edes ehti rakastua Mikaeliin? Entä Mikael Raisaan? Yhtäkkiä tämä kuitenkin työntää hänet luokkahuoneeseen ja alkaa suudella kuin viimeistä päivää vaikka Raisa oli hetki sitten paiskannut Mikaelin tyttöystävää Jenniä jollain kirjalla. Aika sekavaa, eikö? Koko kirja oikeastaan oli aika sotkuinen. En pitänyt kovinkaan paljon Raisasta, ja Mikael oli aivan liian täydellinen (ah, niin komea, täydelliset huulet ja voi hitto mikä kroppa! Mitä nuo silmät on ja päläpäläpälä). Jenni oli oikeastaan ainoa hahmo, josta pystyin lukemaan ilman hampaiden kiristelyä. Kirjassa oli myös pari aika sekavaa kohtausta, kuten se missä Raisa 'paiskaa' Jenniä joillain kuvilla? Siis täh? Rouhiainen olisi voinut tarkentaa asiaa hiukan paremmin. Ihan hyvähän kirja oli. Jatko-osat olen lukenut jo kauan sitten, enkä valitettavasti aio tehdä niin enää seuraavaa kertaa. Neljä kirjaa, joissa ei tapahtunut oikeastaan hirveästi mitään...
Hienoa, että suomalainen kirjailia on saanut näin hyvää jälkeä aikaan. Yllätyin jo alku metreillä kuinka kirja tempaisi minut mukaan ja sitten se tuli ahmittua parissa päivässä. Tapahtumaa oli niin paljon, että aina kun jouduin keskeyttämään lukemisen, niin se jäi jännään kohtaan.
Kesytön on jälleen yksi yliluonnollinen rakkaustarina - tällä kertaa suomalaisen kynästä. Päätin tarttua tähän kirjaan, koska toivoin vihdoin löytäväni hyvän paranormaalin teinirakkaustarinan. Täytyy sanoa, että jouduin pettymään.
Kirja ei ollut kuitenkaan täysi susi. Päähenkilö Raisa oli ihan hyvin kirjoitettu. Tarinakin oli ihan mukaansatempaava. Kirjan pystyi lukemaan läpi ilman suurempia vaikeuksia ja silmä ei alkanut hyppimään rivien yli. Ainoastaan yhdessä kohdassa tuli sellainen olo, että teksti muuttui jaaritteluksi.
Lukemisen arvoinen kirja. Tarina ei ollut ennalta arvattava. Tapahtumia oli paljon, mutta silti tarina pysyi koko ajan selkeänä. Kannattaa lukea, vaikka kotimainen fantasia epäilyttäisikin, se voi silti yllättää :)
Tosi hyvä kirja ja huumoria on myös. Alku vaan oli vähän tylsä mut tosi hyvä krija kuiteski
Löysin Kesyttömän Cittarin alelaarista viime vuonna ja luin takakannen. Takakansi oli mielenkiintoinen ja päädyin sitten ostamaan kirjan. Joissakin kohdin kirja oli hieman tylsähkö minun makuuni, mutta se oli silti hyvä ja ihanan suomalainen fantasiakirja! Enemmän tälläisia! Yksi parhaita lukemiani suomalaisia fantasiaromaaneja, suosittelen! Hahmot olivat kiehtovia ja etenkin Nikosta ja Raisasta tykkäsin.
Takakannen lukemisen jälkeen: OMG pakko lukee! Prologin lukemisen jälkeen: Voi juma pitäiskö tätä lukee muutama sata sivuu?? Muutaman ekan luvun jälkeen: En pystyny lopettaa Ja must toi kansi on IHANA <3333 Vaiks täs oli sellasii ontuvii kohtii, jotka tökkäs ja tuli sellanen olo et hitto voisinpa korjaa ton ja et toi pitäis sanoo noin, mut tarina oli silti liian koukuttava, et olisin malttanu laskee tätä käsistäni
Pitkään olin miettinyt, että voisin lukea kirjan. Mutta kirjan kansi oli mielestäni luotaan työntävä. Mutta sitten kerran aloin kirjaa kannesta huolimatta lukea, onneksi! Kirjan alku ei ollut mitenkään erikoinen, mutta loppua kohti kirja alkoi tuntua mielenkiintoiselta. Ja lopputolos oli ihan hyvä myös. Näin olisi varmaankin itsellenikin käynyt. Ja seuraava aloinkin jo miettiä miten saisin käteeni kirjan seuraavan osan.
Jostain syystä vierastin tätä kirjaa, mutta päätin lopulta lukea sen. Yllätyin iloisesti. Kirja on mahtava ja raikas, koska ihmissudet on uudistettu. Aloitin tätä lukemaan ja huomasin kellon lähenevän ja kahtatoista, kun lopulta lopetin lukemisen. Suosittelen lämpimästi.
Minäkin alkuun vierastin tätä suomalaista fantasiaromaania, mutta aivan turhaan. Kirjan puoliväliin saakka kaikki tapahtui niin kuin ennalta osasin odottaa. Loppu kirjasti olikin raikasta, ennalta arvaamatonta, sujuvaa tekstiä. Yllätyin tästä positiivisesti ja suorastaan ahmin kirjan loppuun. Pidin tästä trilogian avauksesta paljon, enkä malta odottaa että saan lainattua jatko-osat kirjastosta.
Oli mielenkiintoista lukea Suomeen sijoittuva fantasiakirja! Lisää mielenkiintoa toi ehdottomasti kirjan tapahtumien sijoittuminen Kainuuseen, sillä on itsekin sieltä alunperin kotoisin. Kirja ei ollut perinteisessä mielessä ihmissusiteemainen, vaan kirjan idea oli uusi ja raikas! Kirja oli koukuttava ja juoni tiivistyi loppua kohden niin, että en malttanut laske teosta käsistäni ollenkaan kirjan loppupuoliskon aikana. Aion todellakin lukea toisen ja kolmannen osan, kunhan vain saan en käsiini!
Ihana kirja! Löysin tämän kirjan täältä risingshadowista. Lainasin tämän kirjastosta ja tämä oli todella hyvä! Ihmissusi juttu taas toimi jopa yllättävän erillaisesti. Raisastakin pidin todell paljon. Minusta hän oli jopa loistava tähän kirjaan. Hän ei kertaakaan ärsyttänyt minua tässä kirjassa. Raisan luonne on minusta kiintoisa ja minusta oli ihan kiva seurata hänen ja Mikaelin ihanaa romanssia. Hänen reaktionsa moniin asioihin teki kirjasta todellisemman. Tykkäsin tästä kirjasta. Loppu olisi ehkä pikkuisen voinut olla parempi tai loppunut toisin mutta tämäkin riittää. Loistava kirja kuitenkin! Uhanalainen on jo tilauksessa.
Kesytön on todella hyvä kirja! Juoni meni hyvin ihanasti ja oli pakko lukea se vaan loppuun. Suosittelen;)
Kiva kirja. Kirjailija on oikea taikuri saadessaa lukijan täysillä mukaan lukukokemukseen. Kannattaa lukea, jos ei vielä ole ehtinyt.
Tykkäsin. Hieman kyllä häiritsi jenkkiviittaukset, mm. kotibileissä ja kyläläisten ulkonäössä.. Alkoi väkisinkin mielessään kääntää joitain repliikkejä mielessään englanniksi (kuten huomaamattani usein teen kun luen suomennettuja versioita kirjoista)kun ei aina meinannut pysyä päässä että niin joo, tää kirja kertoo Suomesta ja suomalaisista.. Jotenkin ajatus kylällisestä ylikauniita ihmisiä Suomessa on niin överi että se ihan häiritsi. Samoin se ajatus että lukion kaunein tyttö ja komein poika ovat pari.. Plaah oikeesti! Jenkkimäistä ja tylsää.. Näitä pikkuseikkoja lukuunottamatta vallan loistava kirja, luin/ahmin puolessa päivässä ja aion metsästää jatko-osan ensitilassa!
Kesällä kävin kirjastossa etsimässä luettavaa, ja löysin kesyttömän. Jätin kirjan hyllyyn mutta asia jäi jostain syystä vähän häiritsemään. Loppujen lopuksi päädyin lainaamaan tämän kirjan, ja alusta asti luin kirjaa innoissani! Luin kirjan muutamassa päivässä ja oli paras suomalainen kirja jonka olin koskaan lukenut. Kirjan loputtua olin turhautunt koska kirja loppui ihan kesken eikä jatko-osaa tulisi vielä pitkään aikaan...ostin kesyttömän omaksi ja suosittelin kirjaa ystävilleni jotka innoostuivat myös :) Loppujen lopuksi suosikkihahmoksi päätyi Niko. Hän on hauska ja oma itsensä vaikka lauma ei pidäkään hänestä. Raisa ja Mikael ovat ihana pari mutta Raisasta en hirveästi jostain syystä piänyt...Kirja on romanttinen, kiinnostava, salaperäinen..yksinkertaisesti loistava! Suosittelen!
Tämä kirja oli napakymppi! Ensimmäinen kirja jonka luin Elina Rouhiaiselta ja pidin todella paljon! En useimmiten lue suomalaisia kirjoja mutta tässä tapauksessa suomalainen kirjailija ei haitannut lainkaan. Kansi on kutsuva ja juoni kiinnostava. Minulla oli hyvä tunne tästä kirjasta jo kun lainasin sen, ja odotukseni olivat korkealla - ja kirja täytti ne. Suosittelen lämpimästi kaikille vähänkin kiinnostuneille :)
Pidin kirjatsta todella paljon ja se oli mielstäni helppoa ja mukavaa luettavaa. keski osassa meinäsi tullä vähän tylsää mutta onneksi loppuun parani!
Elina Rouhiaisille pisteet kirjan sijoittamisesta koti-Suomeen, kotimaisista nimistä ja trailerin luomisesta; sen ensimmäinen näkeminen sai veren suonissa tykyttämään. Kirjan luki kiivaassa tahdissa alle kahdessa päivässä, vaikka ensimmäisen kappaleen aikana vaadittiinkin pientä paneutumista tekstiin; kirjan teksti imaisi mukaansa vasta paljon myöhemmin. Mutta kärsivällisyys palkitaan! Päähenkilönä Raisa oli yhtä aikaa hyvin mielenkiintoinen, mutta tietyllä tapaa myös aika karu ja kaikkea muuta kuin muita totteleva kiltti tyttö. Toisaalta olin aika järkyttynyt, kun päähenkilö päätyi metsäaukealle alkoholin ja veitsen kanssa. Ensimmäisen puistatuksen kohta. Mutta juuri tällaiset karutkin piirteet luovat hahmoihin sitä kaivattua syvyyttä ja kasvamisen aihetta täydentäen niitä pehmeitä puolia. Mikael oli ihana. Niko oli mieleeni vastustamaton, täydellinen tuki päähenkilölle ja minua melkein harmitti, ettei hän luonut kolmiodraaman kipinöitä. Pidin muistakin hahmoista paljon, vaikka muutamien hahmojen kanssa olinkin hieman kahden vaiheilla. Tarinan juoni liikkuu sujuvasti eteenpäin, vaikka jäikin hieman harmistuttamaan se, että Rouhiainen oli skipannut aina hyvän matkan eteenpäin sellaistenkin kohtien ylitse, jotka olisivat luettuina voineet olla todella herkullisia ja mielenkiintoisia. Välillä tämä kyseinen seikka sai minut lukijana matelemaan tekstin ylitse, kunnes tuli kohta, joka tempaisi minut eteenpäin. Oli yksinkertaisesti pakko jatkaa loppuun saakka ja imin viimeiset rivit. Kirjan loppu onnistui yllättämään ja se on aina positiivista: ryntäsin heti hakemaan jatko-osaa. Ja damn. Joku oli ehtinyt minua ennen kirjastoon. Ehdottomasti rakkauden nälkäisen ruokalistalle sopiva valinta!
Sanon että nyt kyllä hypin riemusta. Kirja on suomalainen ja näin hyvä. Kirjassa on aihe ja se ei kuulosta suomalaisen käsialalta. Pidän siitä ettei päähenkilö ole "Twilight" tyypinen. (Ei pahalla itse tykkään Twilighitista.) Erittäin hyvää jälkeä luen vielä monta kertaa ja se on lupaus.
Kirja muistutti liikaa Twilightia. Raisasta tuli heti mieleen Bella ja Mikaelista Edward. Tapahtumatkin muistuttivat toisiaan. Tyttö joka ei halua asua nykyisellä asuinpaikallaan. Tapaa jumalaisen pojan, joka ei olekaan ihminen. Tietenkin, he rakastuvat. No, ei siinä mitään vikaa ollut, pidin kirjasta yllättävän paljon. Hyvänä merkkinä pidin sitä, että kirjan luki hujauksessa.
Vaikka kuinka yritin vältellä vertailua, niin väkisin tämä toi mieleen Twilightin. Raisa oli Bella, mutta hänellä oli enemmän munaa kuin "sisarellaan" ja tuppukylän tyypit olivat niin uuhlalaa kauniita.. Hahmot jäivät etäisiksi. Ärsyttävistä asioista huolimatta kirja tempaisi mukaansa ja jatko-osaa odotan mielenkiinnolla. Joidenkin nimivalintojen kohdalla en voinut muuta kuin ihmetellä syytä niiden valintaan, mutta.. se siitä :)
Kirja oli mielenkiintoinen ja mukaansa tempaava. Todella hyvä suomalaiseksi fantasia kirjaksi. Muutamat kohdat otti vähän päähän, mutta niitä kohtia ei ollut paljon. Keskivaiheen jälkeen aloin pikkuhiljaa kyllästyä kirjaan, mutta loppua kohden en malttanut lopettaa. En kyllä kadu lukemista. Odettelen seuraavaa osaa ja katon mitä se tuo tullessaan.
Kirja oli positiivinen yllätys. Kirja muistutti Twilightia ja kirjaa oli mukava lukea odotan innolla jatko-osaa :D
Kesytön oli ihana lukukokemus! Yllätyin todella alkaessani lukea kirjaa, miten suomalainen onkaan voinut kirjoittaa näin ihanan fantasiakirjan. Hahmot olivat minusta mielenkiintoisia ja monipuolisia, eikä kukaan päähenkilöistä oikeastaan ollut aivan tavallinen suomalainen nuori. Suosittelen kirjaa lämpimästi jokaiselle fantasian ja romantiikan ystävälle, vaikka uskonkin kirjan aiheuttavan ainakin jossain määrin ennakkoluuloa, sillä eihän yksikään suomalainen ole aijemmin kirjoittanut fantasiakirjaa - ainakaan näin mahtavaa ja mukaansatempaavaa.
Todellakin lukemisenarvoinen ja upea kirja. Kyllä tosin välillä ärsytti Raisan sekoilu, mutta olen tyytyväinen loppuratkaisuun ja odotan seuraavaa osaa jännityksellä.
Nappasin vain jonkun kirjan kirjastosta ja tmä sattui käteen, en kyllä yhtään kadu! Aivan mahtava kirja ja vielä suomalainen kirjoittajakin. Tykkäsin Raisasta henkilönä, vaikka nimi onkin aivan kauhea:D Innolla odotan jo seuraavaa osaa!
Tämä kirja oli positiivinen yllätys, koska olin varautunut lukemaan aivan erilaista lukioikäisistä kertovaa rakkaushömppää. 17-vuotiaaksi tytöksi, orvoksi ja itseäänviilteleväksi teiniksi päähenkilö osoittaa hämmästyttävää selväjärkisyyttä. Kirja lähtee nopeasti käyntiin ja teksti on helppolukuista ja ilmavaa. Tyyli jättää lukijalle mielikuvituksen varaa, eikä kaikkea selitetä liian tarkasti heti ja hetkessä. Hukkavaara on erikoinen kylä, jonka asukkaat ovat vielä erikoisempia, ja kirjaa lukiessa välillä unohtaa kokonaan, mihin tapahtumat sijoittuvatkaan. Päähenkilön tapaturmaisesti kuolleen äidin epämääräinen tausta herättää etäisesti jonkinlaista orastavaa kiinnostusta, kun lukija ei voi aivan alusta asti olla varma, onko asiaan liittyvillä viittauksilla oikeasti juuri mitään tekemistä kirjan juonen ja lopputuloksen kannalta. Useimmat hahmot ovat hyviä, mutta jotkut vaikuttavat väkisin väännetyiltä, kuten Daniel. Kirjailijan vahvuus on kerronnan vaivattomuudessa. Dialogikin on melko sujuvaa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Välillä ilmenee vaikeuksia seurata, kenelle mikäkin repliikki kuuluu, ja mistä olikaan puhe. Kirjan keskivaiheilla huomasin vähän tylsistyväni. Rakkaustarina ei ollutkaan niin ainutlaatuinen ja ihmeellinen, eikä se kunnolla tempaissut minua mukaansa. Loppua kohti vauhti onneksi kiihtyy, tapahtumat vyöryvät eteenpäin, mutta eivät liian nopeasti. Kirjasta on vaikea löytää mitään hirvittävän huonoa sanottavaa. Kieli on pääosin hyvää ja sujuvaa. Lukukokemus oli ihan mieluinen, vaikka en ihan kohderyhmään kuulukaan. Eniten kirjassa ärsytti se, että siihen oli ympätty liikaa mystisiä elementtejä ja yliluonnollisia tekijöitä. Mielestäni sudet olisivat riittäneet vallan hyvin. Kirja olisi voinut olla jopa loistava, jos sudet olisivat pysyneet ainoana kantavana voimana ilman muita yleisesti kirjallisuudessa ja elokuvateollisuudessa käytettyjä ’juttuja’. Vähän pelottaa odottaa seuraavaa osaa ja sitä, kallistuuko tarina lopulta liikaa pois alkuperäisestä suunnastaan. Toivoisin että ei. Vaikka en ole ikinä susifani ollutkaan, kirjailija onnistui jossakin määrin saamaan minut muuttamaan mielipidettäni löytämällä uuden tavan käyttää susiteemaa.
Täytyy sanoa, että en odottanut tältä kirjalta paljon, mutta tämä oli kyllä positiivinen yllätys ! Kirjassa oli paljon yllättäviä käänteitä ja romantiikkaakin oli tarpeeksi:) suosittelen !
Kirja oli aivan ihana! Se ei mielestäni ole verrattavissa mihinkään aikaisemmin ilmestyneeseen pararomantiikkaa käsittelevään fantasia kirjaan, joka lisäsi huomattavasti kirjan mielenkiintoa. Loistavaa että suomessakin osataan kirjoittaa näin mahtavia kirjoja:) Odotan innolla Susirajan seuraavaa osaa...
Annoin viisi tähteä kirjalle monista syistä ja yksi oli se,että yllätyin kuinka hyvä tämä oli Suomalaisen kirjoittamaksi. Kirjassa oli sopivasti romantiikkaa, mikä teki kirjasta ihanan. Ja henkilöt olivat mielenkiintoisia. Äh en malta odottaa seuraavaa osaa ;)
Tutustui tähän kirjaan oikeastaan tällä sivustolla. Kiinnostukseni heräsi kun huomasin, että tämä sijoittuu Suomeen joten aikomuksena oli lukea tämä jossain vaiheessa. Sitten jonkin ajan kuluttua, palautettuani aikaisempia kirjoja kirjastoon, huomasin tämän kirjan ja päätin, että se olisi seuraava jonka lukisin. Joten lainasin sen. Tänään sain kirjan luettua loppuun ja eikä se niin erityisiä tunteita herättänyt. Yhdessä kohtaa kirjassa ajattelin, että alkaapa mennä överiksi, kun asioita alettiin tunkemaan toista toisen perään. Ensin Raisan äidin kuolema, uusi paikkakunta, salaisuudet menneisyydestä, ihmisudet, ja kun vampyyrit mainittiin, turhauduin. Mutta se oli onneksi hetkellistä, koska niillä ei (ainakaan vielä) ollut niin suurta osaa. Sitten itse Raisa ja lisää salaisuuksia menneisyydestä. Kuitenkin sain ilokseni ja positiivisesti huomata, ettei kirjan loppu ollut sellainen kuin kuvittelin, ennalta-arvattava siis. Mutta aikalailla tyypillistä paranormaalia romantiikkaa perinteisellä juonikuviolla. Kuitenkin, kaikesta näistä asioista huolimatta, lukukokemus ei ollut huono. Teksti oli sujuvaa ja omaperäistä ja kuten sanoin, oli virkistävää että teos oli kotimaista tuotantoa. Ehdottomasti luen seuraavan osan ja ehdottomasti suosittelen kaikille jotka pitävät paranormaaleista romansseista!
Mie oon aina niin epäilevä suomalaisten nuortenkirjojen ja fantasioiden suhteen, koska suurin osa on p***aa... Mutta tämä oli ihana! Jostain syystä niin hyvin ja ajatuksen kanssa kirjotettu, että oli pakko lukee tosi lyhyessä ajassa, ei ois malttanut laskea käsistä ollenkaan! Massiivinen hatunnosto kijailialle, en havainnut Twilight- kopiointia, niinkuin monissa ihmissusi/vampyyri kirjoissa, ja tämä oli kokonaisuutena ihan kutkuttavan hyvä. Hahmot oli tosi aitoja ja eläväisen olosia päähenkilöstä kaikiin epäkeskinäisiin sivuhenkilöihin asti, ja henkilökohtasesti rakastuin Nikoon;) Himoitsen jo nyt sitä seuraavaa osaa.
Epäilin aluksi mahtaisiko kirja olla hyvä mutta kyllä se oli. Harvemmin tulee tämäntapaisia kirjoja suomalaisilta kirjailijoilta. Päähenkilön nimi häiritsi vähän. Ajattelin, että kuka antaa lapselleen nimen Raisa? Mutta ihan sama. En malta odottaa, että pääsen seuraavan kirjan kynsiin.
Kyllä, pidin kirjasta todella paljon, vaikkakin minua jäi kyllä hieman vaivaamaan se, että teoksessa oli hieman vaikutteita muista kirjoista – mikä tietenkin saattaa olla vain omaa mielikuvitustani, mutta joka tapauksessa. Kirjassa oli mukavan sujuva juoni ja se oli vain pakko lukea kerralla läpi, ei siinä muuta vaihtoehtoa kerta kaikkiaan ollut. Raisa oli mielestäni joissain kohdissa hieman liian avoin ja Rouhiainen oli tehnyt hänestä ehkä hieman liian kömpelön – toki tarkoitus luultavasti olikin. On kuitenkin hieman vaikea uskoa, että jos on niinkin epäsuosiossa, saattaisi siitä huolimatta olla niin avoin ja rehellinen kaikille. Mutta kuten jo aikaisemmin sanoin, tämä on vain omaa spekulaatiottani. Lempihahmoni kirjassa oli ehdottomasti Mikael, syystä tai toisesta. Vaikkakin hänessäkin oli havaittavissa hieman liioittelua, mutta ne olivat sen verran pikkuseikkoja, ettei niihin kiinnittänyt juurikaan huomiota. Kirjassa oli kyseenalainen loppu, mutta pidin siitä. Se oli juuri sellainen loppu, joka saa odottamaan seuraavaa osaa, eikä Rouhiainen paljastanut liikaa seuraavasta osasta. Hän osasi jättää lopun juuri sopivan salaperäiseksi ja mielenkiintoiseksi, jotta jaksaisi odottaa seuraavaa osaa…
Ihanaa huomata, että suomessakin julkaistaan fantasiaa ja romantiikkaa yksissä ja samoissa kansissa. Vaikka tämän kirjan tapahtumat keskittyivätkin suomeen, ei sitä tekstissä huomannut muulla tavoin kuin paikkojen ja ihmisten nimissä. Jotenkin silti sai tämän tuntumaan perussuomalaiselta, varmaan osaksi sen takia, että suomessa tuo susien olemassaolo ei ole millään muotoa mahdotonta tai epänormaalia. Rakastin kirjan tyyliä siirtyä tapahtumasta toiseen ilman turhaa jaarittelua, mutta kuitenkin tässä säilytettiin sellainen maltti, että pääsi jokaiseen tarinan tapahtumaan käsiksi. Hahmot olivat upeita vaikka olihan siellä huomattavissa joitakin stereotypioita. Tarina ei minusta ollut mitenkään kovin ennalta-arvattava ja matkan varrella vastaan tulikin muutama positiivinen yllätys, mitä en osannut arvata. Kuitenkin kaiken sen yliluonnollisen keskellä Raisan elämä oli yhtä tavallista kuin kellä tahansa muulla tuon ikäisellä tytöllä ihastumisineen ja vihastumisineen. Välillä loppua kohden tuntui, että tarina kiihdytti vähän liikaa, mutta onnistui kuitenkin pitämään paketin ihan mallikkaasti kasassa. En malta odottaa seuraavaa kirjaa, koska tässä kaikki jäi niin sanotusti täysin auki.