kesyrottafanitus

Törmäsin sattumalta kirjaan täällä Risingshadow'ssa ja päätin sitten toivoa tätä joululahjaksi ja sainkin sen. Pari ensimmäistä sivua luettuani ensimmäinen silmiinpistävä seikka oli se, että kirja oli jotenkin hölmösti kirjoitettu. Ei ollut minkäänlaisia lainausmerkkejä tai vuorosanaviivoja, jotta olisi ymmärtänyt, missä kohtaa puhutaan. Lisäksi puhekieli oli jossakin määrin ärsyttävää. Luin silti kirjaa eteenpäin ja totuin kirjoitustyyliin. Kirjan juoni meni sopivan nopeasti eteenpäin ja pidin todella paljon Sabasta ja hänen päättäväisyydestään. Kirja oli äärimmäisen koukuttava ja luin sitä usein ainakin keskiyöhön asti. Loppujen lopuksi Julma maa oli parhaita kirjoja ikinä! Todellakin helvetillinen ja pelottava visio tulevaisuudesta, mutta jokatapauksessa ihan mahtava kirja! Aluksi inhosin Emmiä todella paljon mutta loppua kohden tulin siihen tulokseen, että ehkä kuitenkin ihan kiva hahmo. Sabasta pidin todella paljon, samoin Jackista, Ikestä ja Maevista. Epona ja Lugh olivat myös ihan hienoja hahmoja, mutta eivät ihan lemppareihini yltäneet. Suosittelen kirjaa lämpimästi! Lisäksi odotan innolla jatko-osia! Toivottavasti tulisivat pian Suomeksi!

Luin kirjaa aika pitkälle itseasiassa, mutta totesin sen olevan ihan liian raaka. Tavallaan jätin kirjan kesken, mutta aion vielä joskus lukea sen loppuun asti. Ehkä sitten, kun olen vielä vähän vanhempi? Joka tapauksessa King osaa kirjoittaa ihmismielen pimeistä puolista todella hyvin. Hahmot olivat kiinnostavia ja pakko sanoa, että Big Jim oli kaikkein ikävin hahmo mielestäni. Joe, Norrie, Barbie ja Julia olivat ne parhaat. Kirja on joka tapauksessa koukuttava ja todella hyvin kirjoitettu, mutten todellakaan suosittele alle 12-vuotiaille tai heikkohermoisille. Kyseistä tv sarjaa olen kuitenkin seurannut jo pitkään ja kirjaa siis jonkin matkaa lukenut. Ainakaan kirja ei ollut tylsä! Suosittelen niille, jotka pitävät kauhusta ja scifistä, sekä juuri niistä ihmisluonnon synkistä puolista ja ylipäänsä niille, jotka Stephen Kingin kirjoista ovat innostuneet. Kirja ei kuulu lemppareihini sen raakuuden vuoksi, mutta ei se silti todellakaan huono ole.

Aloitin koko sarjan lukemisen tästä kirjasta, kun sain tämän kaupassa käsiini. Tein jopa koulussa kirjaesitelmän tästä viime vuonna. Pääsin hyvin sarjan juoneen kiinni vaikka aloitinkin vasta kakkososasta. Hirviöidenmeri oli koukuttava ja loistava kirja, jonka voi lukea aina uudestaan ja uudestaan. Riordanilla on hyvä tyyli kirjoittaa ja sarjan hahmot ovat kiinnostavia. Percyllä on mielenkiintoinen ja hauska ajatusmaailma. Percy Jacksonit ovat siitäkin ihania, että ne ovat täynnä toimintaa ja huumoria! Todellakin suosittelen lukemaan!

Siis todella hyvä kirja! Luin itseasiassa tästäkin sarjasta ensin kolmososan, sitten tämän ja sitten vasta kakkososan! Riordanin kirjoissa on se hyvä puoli, että juoneen pääsee mukaan vaikka aloittaisi mistä tahansa kirjasta. Haadeksen talo oli sujuvaa ja suht kevyttä luettavaa. Juuri sopivan koukuttava ja sopivan pituinenkin kirja oli. En lukenut tätä yhdeltä istumalta, mutta silti aika lyhyessä ajassa. Kirja oli ehkä sarjan paras - ottaen huomioon, etten ole lukenut ekaa enkä vikaa osaa - ja jään innolla odottamaan jatkoa!

En pitänyt tästä kirjasta niin paljon kuin edellisestä osasta, mutta ihan mielenkiintoinen ja helppolukuinen tämäkin oli. Kiva kirja, ei siinä mitään. Salaisuudet saivat selitykset ja tarina onnellisen lopun. Suosittelen lukemaan, sillä kyseessä on todella hyvä kirjapari.

Matkijanärhi oli todella hyvä kirja, muttei yhtä hyvä kuin edeltäjänsä. Olen aina tykännyt eniten Vihan liekeistä, mutta Matkijanärhikin oli hyvin toteutettu ja koukuttava kirja. Matkijanärhi oli ihan hyvä lopetus trilogialle, mutta olisin toki tahtonut tietää Peetan ja Katnissin loppuelämästä enemmän. Hieno kirja joka tapauksessa, suosittelen!

Löysin Kesyttömän Cittarin alelaarista viime vuonna ja luin takakannen. Takakansi oli mielenkiintoinen ja päädyin sitten ostamaan kirjan. Joissakin kohdin kirja oli hieman tylsähkö minun makuuni, mutta se oli silti hyvä ja ihanan suomalainen fantasiakirja! Enemmän tälläisia! Yksi parhaita lukemiani suomalaisia fantasiaromaaneja, suosittelen! Hahmot olivat kiehtovia ja etenkin Nikosta ja Raisasta tykkäsin.

Aivan ihana kirja! Todella hyvin kirjoitettu ja Tris oli hyvä kertoja. Outolintu kuuluu ehdottomasti suosikkikirhoijini. Kirja oli melko nopea lukea ja tavallaan se on sääli. Outolintu on mielestäni tirlogian paras kirja. Suosittelen lämpimästi!

Ehdottomasti parempi kuin edeltäjänsä tai seuraajansa. Mielestäni Vihan Liekit oli trilogian paras kirja! Myös elokuvana oli tosi hieno. Juonenkäänteet olivat hyviä ja kirja oli edeltäjänsä tapaan koukuttava. Tykkäsin todella paljon myös uusista hahmoista, kuten Finnickistä ja Johannasta. En osaa oikein sanoa, miksi juuri tästä kirjasta eniten pidin mutta todellakin se kuuluu suosikkikirjoihini! Suzanne Collins on todella hyvä kirjailija ja hän kirjoittaa hyvin koukuttavasti ja lukijan mielenkiinto säilyy vikoille sivuille asti. Toki alku tässä kirjassa tuppasi olemaan hieman tylsähkö ja juoni seisoi paikallaan, mutta mitä pidemmälle kirjassa eteni, niin sitä jännemmäksi juoni kävi. Suosittelen lämpimästi lukemaan!

Luin tämän viime vuonna, kun eräs ystäväni trilogiaa niin kovasti suositteli. Jäin heti koukkuun! Nälkäpelit pääsivät miltein heti suosikkikirjoikseni! Juoni oli hyvä ja mielenkiintoinen. Luin kirjaa välillä hengitystäni pidätellen. Juonenkäänteet olivat hyviä ja ennalta-arvaamattomia, jonka vuoksi osa niistä oli todella karmeitakin ja se teki kirjasta todella mielenkiintoisen ja jännittävän. Vaikkei Nälkäpeli ollut mielestäni yhtä hyvä kuin Vihan Liekit, oli se silti todella mielenkiintoinen ja mahtava lukukokemus, joka piti lukijan tiukasti otteessaan viimeisille sivuille asti.

Luin tämän vähän aikaa sitten, enkä odottanutkaan niin hyvää tekstiä, kuin Nälkäpeleissä. Ylismaan Gregor oli kuitenkin ihanan vauhdikas ja jollain tavalla hyvin satumainen kirja. Se koukutti ja luin aika nopeasti tämän kyseisen kirjan. Ei ollut yhtä hyvä kuin Nälkäpelit, mutta sopiipahan ainakin nuoremmillekkin lukijoille ja tarjoaa viihdyttävän ja fantasian täytteisen seikkailun!

Ah, tätä olikin odotettu! Luin kirjan loppuun ollessani lomalla Kanarian saarilla. Hauskaa ja nopeasti luettavaa tekstiä tämä oli muiden Riordanin kirjojen tavoin. Ärsytti, kun kirjoitusvirheitä löytyi suomennoksessa todella paljon ja Annabethkin oli kirjoitettu muutamaan kertaan Annebeth, niinkuin joku taisikin jo mainita. Nicolle ja Reynalle oli annettu omat lukunsa ja opin pitämään näistä hahmoista paljon enemmän kuin ennen. Reyna ja Nico olis ollu söpö pari... :3 Mutta taas itse asiaan, eli kirjaan: Kirja oli aika nopea lukuinen ja täytti kyllä odotukset ja nyt haikein fiiliksin joudun jättämään puolijumalille hyvästit. Tuli siinä jotenkin hölmö olo, kun suljin kirjan kannet ja tajusin sen, etten pääse enää seuraamaan puolijumalten seikkailuja. Toivon todella, että tulisi vaikka joku extra kirja Gaian vastaisen sodan jälkeisistä ajoista tai jtn... Jään todella kaipaamaan Olympoksen sankareita. Hyvä sarjahan tää on kaikin puolin ollut, harmitti vaan kun tässä päätöksessä oli niin vähän sivuja yms.