Loppupeli

Yleensä Nälkäpeli-vertausta heitellään ilmoille turhan kevyin perustein, mutta tämän kirjan kohdalla se on oikeasti oikeutettu: 12 nuorta kilpailee oman suvun puolesta pelissä, jossa toisia kilpailijoita kuuluu eliminoida. Tosin kirjat ovat samankaltaisia lähinnä pintatasolla, sillä Loppupelin juoni on vähemmän kantaa ottava ja tuntuu enemmän pintatasoiselta. Jälkimmäinen voi toki johtua siitä, että tarinaa kerrotaan niin monen hahmon näkökulmasta, että tuntuu, ettei kenenkään mietteisiin päästä kovin syvälle ja näkökulmat hyppivät jatkuvasti. Lisäksi näkökulma vaikutti vähän siltä kuin päähenkilöiksi olisi valittu Nälkäpelin ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen pelaajat.

Ylipäänsä kirja oli ihan hyvä, kun pääsi alun ohi. Alussa enimmäkseen häiritsi, että suurin osa hahmoista esiteltiin julmina tappajina tai välinpitämättöminä tappamista kohtaan ja erilaisia lukuja oli niin paljon, että se häiritsi lukemista. Pidemmällä kyllä hahmoihin alkoi syntyä kerroksia niin, etteivät he enää vaikuttaneet vain epäsamaistuttavilta tappokoneilta. Vasta siinä vaiheessa kirja kuitenkin alkoi tuntua kiinnostavalta, kun alun hahmoesittelyjen perusteella kenenkään kohtalo ei oikeastaan kiinnostanut.

Vähän toki kirjassa myös häiritsi erikoinen tekstinasettelu, mikä tuntui hankalalta lukea. Myös alku tuntui enemmän siltä kuin se olisi kirjoitettu vain niitä varten, jotka haluavat osallistua peliin, eikä siinä oltu niin ajateltu lukijaystävällisyyttä. Kun juoni kunnolla pääsi käyntiin, niin turhat luvut kuitenkin karsiutuivat ja tekstinasetteluunkin tottui.

Suosittelen kirjaa/koko sarjaa kaikille ketkä pitävät Nälkäpelistä

Tämä kirja pisti silmääni kirjastossa ja tulipa se sitten lainattua ja luettua. Kirja oli todella koukuttava alusta alkaen! Kouluun piti itseni pakottaa, etten jäänyt vain tätä kirjaa lukemaan. Koko koulupäivänhän minä sitten mietin, että mitä seuraavaksi vosi tapahtua. Rakastan James Freyn luomaa kekseliästä juonta, mutta huonojakin puolia oli. An:in väristykset ja muut pakkoliikkeet olivat ärsyttävää luettavaa. Jouduin hyppimään iha hurjasti tekstiä. Myös tyhjät sivut missä ei ollut kuvia tai mitään isoa, mutta keskellä sivua kökötti pieni tekstin pätkä vihjeestä, mikä liittyy tähän kilpailuun häiritsi. Aluksi mietin, että mitä ihmettä ne oikein taarkoittavat tai miten ne edes liittyvät tarinaan. Luin niitä ja menin aina sekaisin kirjan vihjeiden ja tämän kilpailun vihjeiden kanssa. Ajan kanssa ymmärsin kummat, ovat liittyvät mihiinkin, niin alkoipahan taas lukeminen luistaa! Kokonaisuudessa kirja oli mielestäni loistava! Suosittelen lukemaan kaikkia, jotka pitivät edes hiukan Nälkäpeli-trilogiasta. :)

Hyvä kirja. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja etenkin Chiyokosta pidin. Olihan kirja tosin aika raaka, mutta sujuvaa ja hyvää tekstiä muuten. Loppu jäi koukuttavasti auki, joten jatkoa odotan innolla. Jaco ja Sarah olivat hyvä tiimi, samoin An Liu ja Chiyoko Takeda omalla merkillisellä tavallaan.

Frey yllättää. Jo pian kirjan alettua alkaa lukija huomata, ettei tässä ole kyse tavanomaisesta ja ennalta-arvattavasta Nälkäpeli kopioinnista, vaan jostain paljon paremmasta. Loppupeli on ehdottomasti kiehtovin kirjallisin dystopiaversiointi aikoihin. Tapahtumat ovat välillä niin massiivisia ja lennokkaita, että unohtaa tyystin, etteivät pelaajat ole aikuisia. Vaikuttavaa, odotan innolla jatkoa!

Loppupeli oli todella mielenkiintoinen kirja... Se oli lukemisen arvoinen. Siinä oli jännitystä ja rakkautta:3 Ja siinä oli monta arvotusta mitä itse yritin arvata.

Kirjan juoni oli suorastaan nerokas! Se oli täysin erilainen kuin missään lukemassani kirjassa. Myöskin henkilöt olivat kiinnostavia. Etenkin alussa oli vaikeaa muistaa, kuka kukakin kirjan henkilö on, sillä välillä heitä kutsuttiin etunimellä, välillä suvun nimellä. Jokainen hahmo oli selvästi muista erottuva, omine erityistaitoineen/ -ominaisuuksineen. Enempäää en henkilöistä kerrokaan, etten vain paljasta mitään. Tykkäsin kirjan tyylistä! Kerrontatavalla onnistuttiin luomaan kitjaan lisää jännitykstä ja arvoituksellisuutta. Jään mielenkiinnolla odottamaa trilogian seuraavaa osaa ja elokuvaa.

Endgame - Loppupeli on loistava kirja. Se on erilainen ja nerokas. Juoneen on selkeästi panostettu ja myös suurimpaan osaan hahmoista. Pari hahmoa oli kylläkin aika pelkistettyjä, mutta se ei suuremmin haitannut minua. Kirjassa oli myös romantiikkaa, mikä hieman yllätti allekirjoittaneen. Sarah ja Jago olivat hyvä pari, ja toivon seuraavassa osassa heidän välilleen lisää romantiikkaa. Kirjailijat ovat luoneet mahtavan maailman, missä on jännitystä, romantiikkaa ja arvoituksia. Ja mikä parasta, se jatkuu. Toivon mukaan hyvin pian.