Saavutuksia
Hyllyni tapahtumia
Yllätyin kirjan ronskista tyylistä. Lainatakseni aikaisemmasta arvostelusta "Pimeyden rakastaja pureutuu kunnolla vampyyrielämän raakaan ja kuumaan puoleen. Ei mitään Edwardin tai Stefan Salvatoren "voi ei olen ollut hirviö ja nyt kylven itseinhossa" kamaa vaan kuumia itsevarmoja vampyyrimiehiä." Tämä tyyli yllätti minut ja sai mielenkiintoni heräämään ja halusin heti tietää mitä seuraavalla sivulla tapahtuu. 2 päivää meni kun kirja oli luettu ja seuraavaa kirjaa hankkimaan. Toisin sanoen jäin koukkuun...
Paljon parempi kuin tv-sarja. Kirjasta saa paremmat "kicksit".Tv-sarja on laimeampi ja minusta näyttelijät olisi voitu valita paremmin. Täytyy myöntää, että olen kyllä lukenut parempiakin vampyyritarinoita, mutta sen verran koukuttava kuitenkin, että kaikki tähän asti ilmestyneet kirjat on luettu...
Tämäkin tuli luettua melkein yhdellä istumalla. Kirja on niin mukaansa tempaava, että haluaa koko ajan tietää mitä tapahtuu seuraavalla sivulla.Aluksi olin hieman pettynyt siitä, että päähenkilönä ei ollutkaan ensimmäisen kirjan Wrath ja Beth, mutta loppujen lopuksi Rhage oli yhtä mielenkiintoinen tyyppi kuin Wrath oli ekassa kirjassa. Loppu puolella kirjaa, en jaksanut enää lukea joka riviä, kohdista jotka kertoivat lessereistä.Ne eivät ole se juttu, joka tempaa ahmimaan kirjaa enemmän ja enemmän. Suossittelen isolla S:llä. Odotan jo innokkaasti seuraavaa.
Hyvä kirja niin kuin aikaisemmatkin. Minusta Butch olisi voinut jäädä ihmiseksi. Se olisi tuonut vähän erilaisuutta tähän sarjaan ja Veljeskuntaan. Pidin siitä, kun aika alussa Butch ja Marissa löysivät toisensa, kun sen kuitenkin tiesi, että lopussa ovat yhdessä. Loppu puolella tuli taas tämä "En halua olla kanssasi tai meidän ei ole hyvä olla yhdessä yms." Miksi sellainenkin kohtaus tähän piti saada, kun kuitenkin lopussa yhteen päädytään.
Niin kuin aikaisemmatkin sarjan kirjat. Melkein yhdeltä istumalta luin koko kirjan. En vain yksin kertaisesti voi lopettaa.Pakko tietää mitä seuraavalla sivulla tapahtuu. Suosittelen ehdottomasta.
Pettymys suoraan sanottuna. Pidin ensimmäisestä osasta, mutta toinen osa ei sytyttänyt ja sen takia jätin kirjan kesken. En tykkää siitä, että ensin on joku pääosassa ja sitten kesken kirjan vaihtuu pääosat. Olisi varmaan pitänyt lukea vielä, mutta loppu lainaus aika, enkä viitsinyt jatkaa sitä enää. Täytyy joskus kokeilla uudestaan.
Ihan luettava kirja.Aluksi meinasin jättää lukemisen sikseen, oli vähän pitkästyttävä ja päähenkilöt tuntuivat liian nuorilta makuuni. Luin kuitenkin loppuun ja ajattelin lukea myös sarjan seuraavan kirjan. Ihan jännä idea tarianassa.
Kirjassa olisi voinut olla enemmän Phurysta ja Cormiasta juttua. Toisaalta on kiva, että tarinassa on muitakin ns. päähenkilöitä, että koko kirja ei kerro vaan yhestä henkilöstä koko aikaa. Muidenkin henkilöiden tarinat elää siinä rinnalla. Tämä oli hyvä, mutta ei parhaimmasta päästä tästä sarjasta.
Yllätyin, kun huomasin, että kyseessä on sama paikka, kun Mustan Tikarin Veljeskunta-sarjassa.Ei ollut yhtä hyvä kirja kuin edellä mainittuun sarjaan kuuluvat kirjat.Aijon lukea kyllä seuraavankin sarjaan kuuluvan kirjan ja suosittelen kyllä lukemaan, jos tykkää Wardin kirjoista, koska samanlaisuutta kyllä oli.
Aikaisemmissa kirjoissa päähenkilöt(jotka oli tässä kirjassa John ja Xhex) ovat "saaneet" toisensa kirjan loppu osassa, mutta tässä kirjassa minusta oli kiva, että he saivat toisensa jo aikaisemmin ja sitten loppu osa kirjasta kertoi heidän yhdessä olosta. Taisi olla parempi kuin edellinen kirja.
Tykkäsin tästä kirjasta ihan niin kuin aikaisemmistakin, mutta erityisestri tykkäsin siitä, että tässä oli enemmän myös sivuhenkilöt esillä eikä ainoastaan ns.päähenkilö. Ei muuta kuin seuraavaa lukemaan....
Odotin enemmän. Ihan hyvä loppujen lopuksi, mutta alku ei meinannut sytyttää millään. Kertomus tuntui jotenkin vain pinta raapaisulta, että ei menty syvällisempiin asioihin. Annan kuitenkin sarjalle vielä mahdollisuuden ja luen seuraavankin kirjan.
Hienoa, että suomalainen kirjailia on saanut näin hyvää jälkeä aikaan. Yllätyin jo alku metreillä kuinka kirja tempaisi minut mukaan ja sitten se tuli ahmittua parissa päivässä. Tapahtumaa oli niin paljon, että aina kun jouduin keskeyttämään lukemisen, niin se jäi jännään kohtaan.
Tykkäsin. Romantiikka jäi kyllä vähän vähiin tässä teoksessa,mutta sitä isomman kysymysmerkin se jätti seuraavaan teokseen. Ei ollut ollenkaan niin "tylsä" kuin arvostelujen perusteella odotin. Yhtä hyvä kuin edellinenkin.