Jotenkin ei vaan yhtään napannut, ehkä pidän enemmän muunlaisista kirjoista
Alkuteos ilmestynyt 1998. Suomentanut Arto Konttinen. Kansi: Tex Hänninen / BunnyDuck Grafiks. Sidottu.
Moskovassa elää ihmisten joukossa Muita – noitia, velhoja, vampyyreja ja ihmissusia – jotka kuuluvat Valon tai Pimeyden voimiin. Ne ovat riippuvaisia ihmisistä ja toistensa vihollisia, mutta tulevat toimeen, koska noudattavat Sopimuksen ehtoja. Sopimus laadittiin pitkän, tuhoisan sodan päätteeksi. Sen noudattamista valvomaan perustettiin kaksi partiota: Valon palvelijoiden Yöpartio ja Pimeyden palvelijoiden Päiväpartio.
Anton Gorodetski on keskitason velho, Yöpartiossa työskentelevä Valon palvelija, joka osaltaan pitää yllä maailman tasapainoa. Eräänä iltana Anton havaitsee metrossa nuoren naisen, jonka päälle on langetettu niin voimakas kirous, että se uhkaa koko Moskovaa. Anton joutuu mukaan Valon ja Pimeyden valtataistelun ytimeen, peliin, joka ylittää hänen kykynsä.
Yöpartio on ensimmäinen osa viisiosaisesta sarjasta, joka on omaperäinen sekoitus vampyyritarinaa, fantasiaa ja kauhua. Sarja on Venäjällä kulttimaineessa – suositumpi kuin Taru sormusten herrasta tai Harry Potter.
”Yöpartio on poikkeuksellisen vahva eepos.” – Quentin Tarantino
"Ainutlaatuinen! Häkellyttävä sekoitus Dostojevskia ja Dawn of the Deadia!" – New Statesman
”Tähtien sota kohtaa Moskovan vampyyrit… sen pirulliset käänteet pursuavat sairasta, lihanhimoista riemua.” – New York Times
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Varjojen valtakunta
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
"Varjojen valtakunta -fantasiasarja on noussut Venäjällä kulttimaineeseen, kirjat ovat suositumpia kuin Harry Potterit."
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
7 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Mielenkiintoinen, mutta ei erityisen koukuttava kirja. Kirja on jaettu kolmeen osaan ja tuntuukin, kuin olisin lukenut juuri kolme kirjaa. Juoni pysyy arvoituksellisena loppuun saakka, enkä lopussakaan ollut ihan varma mihin tämä seikkailu päättyi. Olisin kaipaillut lisää mustavalkoisuutta: tässä hyvää ja pahaa ei voitu jakaa mielestäni tarpeeksi hyvin erilleen. Kirjan tunnelma toi mieleen Men in Black -elokuvat.
Minulla oli aika korkeat odotukset tämän kirjan suhteen.
Tykkäsin tosi paljon siitä, että kirjassa tuotiin esille valon palvelijoiden kaksinaismoraliisuutta, joten kirja tuntui hieman todellisemmalta eikä niin kliseiseltä hyvä vs paha taistelulta, jossa pahat ovat läpeensä pahoja ja hyvät läpeensä hyviä.
Kirjaa oli välillä hieman vaikea lukea, sillä hahmoja oli paljon, samoin tapahtumia. Epäselvyyttä lisäsi myös hieman se, että kirjassa käsiteltiin välillä valon ja pimeyden välistä politiikkaa, joten olisin kaivannut enemmän selityksiä.
Juoni kulki välillä hieman liian hitaasti, mutta muuten hyvä kirja, jossa on hieno idea.
Pettymys suoraan sanottuna. Pidin ensimmäisestä osasta, mutta toinen osa ei sytyttänyt ja sen takia jätin kirjan kesken. En tykkää siitä, että ensin on joku pääosassa ja sitten kesken kirjan vaihtuu pääosat. Olisi varmaan pitänyt lukea vielä, mutta loppu lainaus aika, enkä viitsinyt jatkaa sitä enää. Täytyy joskus kokeilla uudestaan.
Kirja koostuu kolmesta lyhyemmästä tarinasta. Tarinat eivät ole erillisiä ja ne tulee lukea järjestyksessä, sillä aina jälkimmäisessä viitataan edellisiin tapahtumiin. Tarina kertoo hyvän ja pahan välisestä taistelusta ja toisaalta siitä, että tasapaino niiden välillä täytyy säilyttää. Valon ja Pimeyden palvelijoilla, Muilla, on tiukat keskinäiset säännöt miten saavat toimia. Jos jompikumpi osapuoli tekee rikkeen, toinen saa mittavan hyvityksen ja näin edesauttaa omaa asiaansa.
Juonen lomassa pohditaan suurempia kysymyksiä ja tuodaan esiin elämän viisauksia, mutta jokin Yöpartiossa ei oikein istunut kohdalleen, jokin häiritsi. Tuntui, että välillä sanavalinnat ja asioiden käsittely olivat epäsopivia tilanteeseen. Itse juonikaan ei minua sykähdyttänyt. Vaikka Muut olivat poikkeuksellisia hahmoja kyvyiltään, he tuntuivat välillä tuossa urbaanimiljöössä kovin tavallisilta illanviettoineen ja Harley Davidsoneineen, poppoo toi ihan mieleeni J.R. Wardin Mustan tikarin vampyyriveljeskunnan (mikä ei ollut hyvä juttu).
Pitihän se mielenkiinnosta tämäkin varata kirjastosta vaikka vähän epäilinkin että pidän tästä. Ja oikeassa olin. Ehkä minä olen vain totaallisen jähmettynyt romanttiseen fantasiaan kun taas tässä romanssi mainittiin vain joissakin sivulauseissa. Teksti oli mukaansa tempaavaa, mutta minulle välittyi tästä sellainen tunne, että tässä ei periaatteessa ole edes juonta. Ensin käsiteltiin yhtä asiaa, sitten hypättiin toiseen ja jo kolmanteen, mutta mitään ns. suurta ja radikaalia ei ollut. Tämä ei kyllä sytyttänyt millään tasolla vaikka mielenkiintoista magiaa tässäkin oli verrattuna aikaisempiin lukukokemuksiin. Tuskin tulen lukemaan jatko-osia.
Ehdottomasti yksi parhaista kevään 2012 kirjoista. Juoni oli mahtava ja hahmot tosi kivoja (varsinkin Anton ja Semjon) Mä oon tosi innoissani kun tää on viisiosainen. Odotan innolla sarjan toista osaa.
Risingshadow
