Minun rakastajani

Aikaisemmissa kirjoissa päähenkilöt(jotka oli tässä kirjassa John ja Xhex) ovat "saaneet" toisensa kirjan loppu osassa, mutta tässä kirjassa minusta oli kiva, että he saivat toisensa jo aikaisemmin ja sitten loppu osa kirjasta kertoi heidän yhdessä olosta. Taisi olla parempi kuin edellinen kirja.

Tätä kirjaa olinkin jo odottanut sillä John ja Xhex olivta kiinnittäneet huomioni muissa osissa selvästi. Ja ahh kirja olikin juuri nin ihana kuin ajattelinkin

Jos aikaisemmin sarjassa oli pari kirjaa jotka sai minut ajattelemaan, että lopetan näiden lukemisen, niin tämä kirja käänsi kyllä ajatukseni aivan toiseen suuntaan. En tiedä mikä teki tästä kirjasta niin paljon erilaisemman kuin aiemmat, mutta ihastuin tähän aivan totaallisesti. John ja Xhex ovat molemmat sellaisia hahmoja joista en niin kauheasti välittänyt, mutta nyt he kuuluvat kyllä aivan kärkipäähän. Xhexissä kirjan aikana tapahtuva muutos oli melko suuri, mutta onneksi hänen luonteelle ominainen taistelija ei hävinnyt minnekään. Myös Dariuksen elämästä Veljeskunnassa oli oikein mukava lukea. Wardille niin ominainen kirjoitustapa sai minut taas pauloihinsa, enkä todellakaan voi lopettaa sarjan lukemista. Odotan innolla että pääsen lukemaan Paynesta, sillä hänestä muodostui jo tämän kirjan aikana melko mielenkiintoinen hahmo, ja haluan tietää hänestä enemmän.

Kympin kirja! Annoin täydet pisteet, ja syystäkin. Kirjassa oli kaikkea mitä tämä lajin kirjat tarvitsevat: Ripaus salaisuuksia, hiukan epävarmuutta ja ristiriitoja, runsaasti toimintaa ja kukkurallinen romanssia! Johnin ja Xhexanian suhde oli alussa epävarma, mutta sitten Xhex oppi luottamaan Johniin ja teki mieli hurrata ääneen. Ja niin hurrasinkin! Blayn tilanne jäi mietityttämään...

Edellistä osaa lukiessani ajattelin, että tämä osa ei tule olemaan kiinnostava, koska en pitänyt Johnin roolia edellisissä kirjoissa kovin mielenkiintoisena. Kuitenkin edellinen osa loppui niin jännään kohtaan, että ostin tämänkin kirjan hyllyyn. Aika kauan se siellä odotteli, mutta kun aloitin lukemaan, en taaskaan saanut kirjaa laskettua käsistäni (kuten kävi muissakin osissa).. Ja tämä oli ehdoton suosikkini näistä mustan tikarin veljeskunnan kirjoista ja kirja jäi mieleen pyörimään vielä kun sen oli lukenut.

Tämä taisi olla lempparini tähän messessä suomennetuista kirjoista. Xhexin ja Johnin rakkaus tarina oli mielestäni lumoava. Siinä syntyi pari jota ei kannata suututtaa. : ) Odotan innolla tietoa siitä miten Blayn ja Qhuinnin tarinoille käy.

Vaikka tämä onkin suosikkikirjasarjani niin huomaa, että uusia kirjoja ei odota enää niin lapsenkaltaisella innolla kuin niitä ensimmäisiä teoksia. Uskaltaisin veikata kahdeksan kirjaa lukeneena, että syynä on kirjojen aikamoinen samankaltaisuus: juoni yleensä noudattaa päähenkilöiden kohdalla samanlaista kaavaa, joskin kaikki taustalla tapahtuva muu edesauttavat tarinaa eteenpäin välilllä paljon realistisemmin. Kirjassa häiritsi myös muutamaan otteeseen suomentajan virheet. Tässä kirjassa päähenkilöt olivat pitkästä aikaa kunnolla esillä ja sen kylkeen oli lisätty pienempi osa mm. Lashista sekä Blaysta ja Qhuinnista. Pienistä huomautuksista huolimatta ei tätäkään kirjaa voinut laskea käsistään kauhean pitkäksi aikaa. Wardin nahkaan pukeutuneiden vampyyrien maailma vaan on niin kutkuttava.