Frost - kirjahylly

Olin odottanut kirjaa innolla aiemmat kirjat mielessäni ja siksi jäljitetty olikin pienoinen pettymys. Ensinnäkin odotin enemmän susia, koska sarjan nimi on kuitenkin susiraja ja nyt tuntui siltä, että tässä ei sudet olleet kovinkaan isossa roolissa vaan daimonit jotka hyppäsivät yhtäkkiä juoneen mukaan ja siitä seurasi Mitjan ja Raisan äkkilähtö totuuden saarelle ja äkkilähtö sieltä pois... Alku oli mielestäni tosi sekava ja olisin toivonut vähän enemmän kuvailua elävöittämään tarinaa. Mikael tuntui jotenkin erilaiselta enkä ole varma kumpi oli kivempi Mikael... Nikoa olisin ehdottomasti halunnut enemmän, koska Niko vain käväisi mukana ja olikin sitten jo poissa juuri kun luulin , että vihdoinkin Niko pääsee mukaan. Nikon ja Raisan riita jäi kaivelemaan aivan super paljon ja se, että Raisa ei mennyt sopimaan asioita Nikon kanssa, ei edes silloin kun sai tietää, että Niko lähtee Pariisiin (Niko on siis lempi hahmoni sarjassa ainakin tähän asti). Loppua kohti pääsin kunnolla mukaan tarinaan ja Alekin tultua kartanoon olin repiä hiukset päästäni, koska ajattelin koko ajan, että Vlassis olisi se joka tappoi Tuiren ja Stefanoksen... Raisan ja Mikaelin suhde jäi vielä kutkuttavasti kesken ja jään jännityksen vallassa odottamaan miten heidän suhde edistyy ja mikä on daimonien siirto... AARGHH...!! Haluaisin jo lukea seuraavan osan ja toivon saavani sen pian nenäni eteen. Toivottavasti seuraavassa osassa enemmän susia, hukkavaaraa, Nikoa ja Mikaelia...

Taas mahtava osa faunoidit sarjasta harmi vain, että jäi viimeiseksi osaksi... Naurulihakset olivat kovilla joissain kohdissa, kun taas joissain olin valmis itkemään. Oli tosi mahtavaa että Joone löysi jonkun niin ihanan kumppanin, mutta mielestäni kirjassa oli jopa vähän liikaa Joonea ja harmikseni Ronni ja Eden jäivät kovin vähälle roolille... Vikelle ja Viken kommenteille ei välillä voinut kuin nauraa oli omalla tavallaan harmillista, että Vikke jäi lopulta ilman ketään todellista rakkautta, mutta Vikelle en tavallaan edes osannut kuvitella sitä vakituista. Unnan ja Rufuksen suhde oli taas kutkuttavaa luettavaa ja loppu kohdassa aloin yksinkertaisesti kunnolla nauraa enkä vain tyrskinyt niinkuim muissa kohdissa, siis siinä en yksinkertaisesti pystynyt enää pidättamään naurua ja olisin lukenut vielä, vaikka kuinka monta sarjaa tästä, mutta harmillisesti Salama jätti sarjan kolmanteen osaan...

En oikein tykännyt tästä ja Edwardin ei olisi tarvinnut palata ollenkaan... Mielestäni vähän tylsä omalla tavallaan, mutta ihmissusista pidin.

Rakastan kyseistä TV-sarjaa mutten kirjasarjasta niinkään välittänyt... tulihan se sarja luettua, mutta hahmotkin olivat jotenkin niin erilaiset esim. Elena ja Katherine ovat TV-sarjassa ja kirjoissa kuin toistensa vastakohdat luonteeltaan (ainakin melkein) , noo hiusten värit saivat kummastelemaan varsinkin kun vielä kannesakin oli kuvaa kyseisistä henkilöistä ( ja se TV-sarja), Caroline tosi tosi outo, Bonnie jotenkin erilainen noita, esim. Klausta ei ollut melkeimpä ollenkaan mukana vaikka TV-sarjassa toisin puhumattakaan muista alkuperäisistä sitten oli ne kitsunet joita TV-sarjassa ei ollenkaa ollut ja juoni ja tarina oli niin erilaiset että huh huh... Tietenkin jotkut todella pitävät tästä kirjasarjasta, mutta minä olen enemmän sen TV-sarjan kannalla ja olen katsonut sen ennen kirjojen lukemista joten se vaikuttaa asiaan, tilanne ehkä olisi toinen jos olisin lukenut kirjat ennen TV- sarjan katsomista...:)

Ihan kelpo luettavaa, mutta en oikein syttynyt sillä tavalla kuin silloin, kun luen kirjoja jotka ovat oikeasti niin hyviä, että imaisevat mukanaan... No, tämä ei valitettavasti ollut niitä kirjoja ja jäin kaipaamaan enemmän kuvailua esim. henkilöistä ja paikoista kuten esimerkiksi kanjoni jossa Ever oli ollut unissaan ja lopuksi todellisuudessa en saanut siitä mitään muuta käsitystä kuin että se on kanjoni jossa on pieniä kiviä ja sumua kun Drina on/tulee sinne. Jokin Damenin ja Everin asenteessa ärsytti ja se heidän "vuosien takainen ihana ja ikuinen rakkaus" tuntui vähän jopa liioitellulta samoin ajatus rakkaus parantaa ja kasvattaa hampaat suuhun kun ne tipahtaa ( jotenkin tuo kohta sai minut tyrskimään ). Kirjassa oli suhteellisen selvä juoni joka tosin liikkui vähän hitaasti. Luultavasti kokeilen vielä seuraavaa osaa onhan se jo valmiiksi lainattu ja luultavasti selailen loppuun...

Super ihana kirja! Rrrrrakastann... <3 Aivan ihana jatko käärmeenlumoojalle ja pidin erityisesti Edenistä & Ronnista...<3 ( olikohan toi juonipaljastus...? Anyway laitan sen juonipaljastukseks...;) ) SUOSITTELEN! <3 :)