Vaikka Sammakon käännökset tästä trilogiasta eivät aivan huikean tasokaita olekaan (monien teosten merkityssisällön hahmottamista vaikeuttavien sanavalintojen johdosta, joista valitettavasti paistaa läpi se tietty tuotannollsisuus, joka kustannusteollisuutta tällä hetkellä riivaa). Esimerkkinä virheestä käännöksessä mainittakoon vaikka Lännen Maat teoksessa lähellä loppua oleva runollinen tekstinpätkä Working for the Hole, jossa alkukielisessä versiossa käytettetty sana singularity on käännetty sanakirjamerkitystä ajatellen oikein `erikoisuudeksi´, mutta tämä on varsin suppea ja Burroughsin itsensä suosimaa eksaktiutta vastoin toimiva sanavalinta johtaa lukijan harhaan, sillä Burroughs ei tosiankaan yritä kiinnittää huomiota, ainakaan ensisijaisesti, omaan anomalisuutensa, vaan nimenomaan singulariteettissä vallitsevaan homogeniaan, eli kaiken samankaltaisuuteen/samanaikaisuuteen, sillä erikoisuus-sanana ei todellakaan ole niin eksakti, ainakaan tässä yhteydessä, että se toimisi. Mutta kaiken kaikkiaa, ei muutama pikku fiba onnistu tekemän suurtakaan lommoa tähän mestariteokseen, jonka tulkitsin kertovan sydämettömistä fantasioista, johon tämä Carlos Castanedalta lainattu ajatusrakennelma viittaa; Castanedan Don Juan- shamaani kertoo elämän olevan sellaisten teiden etsintää, joilla on sydän, kun taas Burroughsin fantasia käsittelee kostonhalusta nousevia sydämettömien mielihalujen synnyttämiä visioita postmodernin myyttisataiirin keinoin. Teoksen antikristillset meriitit ovat myös varsin huomattavat. Mellevää: \"Kim remembers his first adolescent experiment with biologic warfare. Smallpox was the instrument, the town of Jehovah across the river, his target. Their horrid churchabsolutely spoiled his sunsets, with its gilded spire stickingup like an unwanted erection, and Kim vowed he would see it leveled.\" p.88 (http://www.scribd.com/doc/93478655/William-S-Burroughs-The-Place-of-Dead-Roads)