WindWizard - kirjahylly

Tämä kirja on mahtava, ei voi muuta sanoa. Arvatkaapas kuka on hahmoista paras? Yllätys ylllätys...Jace Lightwood/Morgenstern/Herondale/Wayland. Jacen omalaatuinen huumorintaju ja hänen laukomat vitsikkäät kommentit..niille ei vaan voi olla nauramatta kuin hullu. Clary taas..en oikein tiedä. Aluksi en tykännyt hahmosta ollenkaan, sillä tyttö on äkkipikainen ja hyvin hyvin hyvin ärsyttävä. Simonistakaan en oikein sinänsä diggaa vielä tässä kirjassa. Sillä tässä kirjassa se on ihan täysin maallikko, kun esim. Izzy on hänen vastakohtansa. Alecia&Magnusta mä rakastan yli kaiken❤. Valentine..on loistava hahmo, ja jotenkin tykkään siitä. EnTiäMiks ^^ mut se on jotenkin vaan niin paras. Eipä tässä mitään muuta, vähän lyhyt tästä tuli mut eisemitään OuO

Pakko sanoa että tämä kirja yllätti minut täysin, ja vaikka ystäväni olivat kehuneet sitä hyväksi - en likimainkaan uskonuit sen olevan näion hyvä. Kirja tempaisi minut mukaansa, olin kuin olisin ollut yhtä kirjan kanssa, pystyin jopa kuvittelemaan mielessäni Ruen peitettynä kukkasilla, se oli kohta jossa itkin, siis ihan todella. Se oli niin liikuttavaa etten kehtaa edes ajatella. Tämä oli yksi harvoista kirjoista jossa liikutuin niin paljon. En säälinyt juuri kenenkään kohtaloa kirjassa, paitsi tietysti Ruen, mutta minua alkoi myös säälittää Caton kohtalo - en vain todellakaan tiedä miksi, mutta niin se vain on. Ennen kuin aloin itsekin kuvitella miltä tuntuisi jos kasa vainopistiäisiä hyökkäisi suorinta päätä kimppuuni, napsautin sormiani ja herätin itseni todellisuuteen. Kirja oli henkeäsalpaava, siis aivan upea, ja heti kun olin päässyt tämän kirjan loppuun oli pakko sännätä kirjastoon hakemaan kaksi seuraavaa osaa, sillä tämä oli yksinkertaisesti todella hyvä kirja, pääsee suorinta tietä Runsaudensarvelta huippukirjojen kärkilistalle. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka jaksavat kuunnella:)

Kirja oli hyvä, se minun on PAKKO myöntää. Tuntui, että meidän rakas vanha tuttu DomDaniel vaihtuu ja tilalle tulee Tertius Fume, joka ei ole yhtään sen juonikkaampi kuin DomDaniel aikoinaan. Mukava kirja, parempi kuin edellinen, sen sanon. Olin ensin silleen että mitä, mikä hemmetti on 'Vaelluskivi'? mutta sen jälkeen tilanne alkoi vähäsen olla selvempi. Tuntui, että Jenna, Beetle (joka on loistava hahmo, parempaa ei olekkaan), ja Semptimus tulivat vähän liiankin äkisti Foryxien talolle turvapaikasta, jopsta olivat ensin lähteneet, muta asialla ei sinänsä ole mitään merkitystä. Kivi oli mukavaa vaihtelua koko sarjaan verrattuna, tykkäsin kovasti.

Tämä kirja oli runsain märin sekavampi kuin edelliset sarjan kirjat, mutta en aio valittaa, kirja oli ihan keskitasoa, parhaimpiin se ei kuitenkaan yllä. Marcellus Pye oli loistava hahmolisäys kirjaan, koska kaikki hahmot vain esittävät jotakin roolia - otetaan esimerkiksi vaikka Marcia - esittää koko ajan sitä samaa pitkäveteistä hahmoa joka ei muuksi muutu. Kirja oli keskitasolla, ei yhtään ylempänä tai alempana, mutta kärkilistojen huipulle se ei jaksanut kiivetä. En sano kirjaa huooksi, se vain ei ollut erityisen loistava kokonaisuus. Yllättäviä juonenkäänteitä olisi mielestäni saanut olla hieman enemmän, mutta kyllä se siitä. Suosittelen kaikille mahdollisille ihmisille, jotka edes harkistsevat tarttua kirjan kansiin ja avata ne.

Tämä kirja oli vähässä mielin huonompi kuin ensimmäinen, mutta ei tässäkään mitään valittamista tietenkään ole. Uusiin lempihahmoihini tuli vähäsen lisäystä, kuten Susipoika,ja Nicko. Tässä kirjassa oli enemmän yllättäviä juonenkäänteitä, enkä millään keksinyt mikä loppuratkaisu olisi, ennenkuin vasta viimeisillä sivuilla. Ihana kirja, muuta en voi sanoa.