Arvaa mikä kirja!

Dweomerin perusteella arvelisin, että jokin Katharine Kerrin Deverryn taru -kirjoista. Olen lukenut niistä ainoastaan Hopeatikarin, ja senkin kauan aikaa sitten, joten arvaanpa sitä.

Tais olla vähän turhanki helppo. Heti oikein

Eka vihje:   [i]Erämaassa metsästin jäniksiä ja hanhia syödäkseni ja löysin myös marjoja ja pähkinöitä. Kylissä maanviljelijät ottivat minut luokseen ja jakoivat kanssani papunsa ja herneensä ja linssinsä, oluensa ja kultaiset meloninsa. En kertonut kenellekään nimeäni tai sitä, mistä tulin: mutta ulkomuotoni oli nuoren prinssin, ja kenties sen takia ihmiset olivat niin vieraanvaraisia minua kohtaan. Joka tapauksessa on loukkaus jumalia kohtaan käännyttää rauhantahtoinen muukalainen pois.[/i]

Thomas Riiminiekka?

Ei ole riiminiekka.   [i]Ei tarvinnut olla puutarhuri pystyäkseen näkemään, että jokin oli vialla. Sade oli pyyhkinyt melkein kaikki puun pitkät, kapeat lehdet maahan, jossa ne lepäsivät valtavina kasoina. Ne lehdet, jotka eivät olleet vielä pudonneet, olivat kuihtuneita ja kellastuvia ja itse oksatkin näyttivät veltoilta ja löysiltä. Menin puun luo ja painoin käteni sen paksua, ryppyistä kaarnaa vasten kuin yrittääkseni tuntea demonin, joka oli muuttanut siihen asumaan. Mutta kaikki mitä tunsin, oli paksu, ryppyinen kaarna.[/i]

Kolmas vihje:   [i]Hän oli melkein itseni mittainen mies, vain sormenleveyden verran lyhyempi: en ollut koskaan nähnyt ketään toista niin pitkää. Hänen rintansa oli voimakas, hartiansa leveät, jopa omiani leveämmät, hänen käsivartensa olivat yhtä paksut kuin tavallisen miehen reidet. Palvelijoideni soihtujen lepattavassa valossa tuijotin tarkasti hänen kasvoihinsa. Hänen leukansa työntyi voimakkaasti eteenpäin, hänen suunsa oli leveä, kulmansa voimakkaat ja tummat, ja hänen silmissään oli jotakin rajua ja hehkuvaa. Hänen partansa oli paksu, hiuksensa takkuiset. Ja kuinka rauhallinen hän olikaan, kuinka itsevarma! Siinä hän seisoi tielläni! Eikö hän tiennyt minun olevan kuningas *****?[/i]

Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta ei soita kelloja. Sanoisin, että en ole lukenut.

[i]Hetken ajan, kun vartaloni oli hänen yläpuolellaan, jumalminäni välkkyi ja poistui minusta ja kuolevainen minäni palasi. Ja ajattelin kaikkia niitä monimutkaisia asioita, joita olin tämän naisen kanssa kokenut, kuinka hän oli hämmentänyt minua. Ajattelin hänen arvaamattomuuttaan, tummaa leikkisyyttään, arvoituksellisuuttaan, voimaansa. Ajattelin myös sitä toista *****a, kuolevaista, jota ●●●●● oli syleillyt vuosi toisensa jälkeen tässä samassa riitissä, ja tultuaan ●●●●●lle tarpeettomaksi, tämä oli huolettomasti tapattanut hänet. Sitten jumala palasi minuun, ja kaikki nämä ajatukset katosivat, ja sanoin niin kuin jumalan täytyy tuossa tilanteessa jumalattarelle sanoa: "Minä olen paimen, minä olen kyntäjä, minä olen kuningas: minä olen sulhanen. Iloitkoon jumalatar!"[/i]

Avalonin usvat?

(lähetetty uudelleen, koska sähkökatko söi alkuperäisen viestin)   Kukaan ei ole tainnut lukea tätä, joten heitän hakukoneiden käyttäjille helpon:   [i]Sitten kaukana idässä maa järisi ja kukkulat jylisivät ja tuli niin valtava tulen ja myrkyllisten kaasujen purkaus, että se sai Huwawan ryöpyn näyttämään lempeältä tuulenvireeltä. Minulla oli tuhannen miehen armeija sillä alueella etsimässä kohtia, joista elamilaiset olivat laskeutumassa valtakuntaamme, ja noista tuhannesta miehestä palasi hädin tuskin puolet. "Taivaan Härkä pääsi irralleen", he sanoivat. "Taivas tummeni ja musta savu nousi, ja maanvyörymä jylisi, ja näimme Härän ilmassa yllämme. Kolmesti se korskahti; ja ensimmäisellä korskahduksellaan se surmasi sata miestä, ja sata lisää toisellaan, ja kolmannella kaksisataa lisää. Maa järisi, kukkulat jylisivät, Taivaan Härkä hengitti kuolemaa yllemme. Sen haju on yhä sieraimissamme. Ja nyt Härkä kulkee kohti Urukia."[/i]

En kyllä onnistunut hakukoneillakaan.

Kuningas Gilgameš

[url=http://www.risingshadow.fi/library/book/5406-kuningas-gilgame]Oikein meni. Vuoro siis Dynille. :smile:[/url]

Aktivoitukaa :cheesy:

Eihän tätä oo suljettu tai mitää, ku kukaa ei oo postannu mitää pitkään aikaan? Mua ainaki kiinnostais pelata tätä, jos joku vaa viittis jatkaa, mikäli tätä ei oo suljettu. Harmi jos on.

Ei oo suljettu. Joku voisi vihjettä laittaa. (Itsehän tekisin sen muuten, mutta nyt ei ole luettavaa, enkä aloita uutta, ennen kuin varaukset tullu.)

Noniin... kokeillaans nyt miten tämä sujuu. :eek:   [i]”Aluksi ukkelin ja hänen oman vaarinsa yhdennäköisyys oli tuntunut hänestä kiehtovalta, mutta se vaikutelma oli nopeasti haihtunut, ja nyt X herätti hänessä lähinnä uteliaisuutta. Äijä puhui kieltämättä aika omituisia ja myös omituisella tavalla, mutta silti hänessä oli jotain kiinnostavaa. Y halusi saada selville, mihin ukko oli menossa ja mitä tekemään.”[/i]

Haa, elämää. :smile: Ei kuulosta tutulta kohdalta, mutta ukkelista ja ukosta välittyi minulle nyt jotenkin ruotsalaistunnelmaa (gubbe), joten arvaus. :lol:   Stefan Spjut: Staalo?

Ei ole, mutta kaunis assosiointi. :smile: Staalo vaikuttaa aika hauskalta.

Vähän helpompi vihje:   [i]"Kirjastonhoitaja tuli sanomaan, että heidän pitäisi olla hiljempaa, joten he lopettivat puhumisen ja syventyivät taas kirjoihin. Saatuaan[/i] Japanin kuuluisia kiviä [i]selatuksi loppuun X vei sen takaisin ja alkoi katsella[/i] Maailman kissoja"

Kuulen kutsun metsänpeittoon?

Ei ole se.   [i]   "Siamilainen oli narttu, keski-iän kynnyksellä. Se piti häntää ylpeästi pystyssä, ja sillä oli kaulapanta ja siinä nimikyltti, sen piirteet olivat miellyttävät, eikä sen horkassa ruumiissa ollut grammaakaan ylimääräistä rasvaa. "Sano minua Mimiksi vain, Mimi La Bohemesra. Siitä on olemassa laulunkin: 'SI, mi chiamo Mimi'"[/i]

Eragon

Ei ole Eragon.   Nyt on kyllä aika hiljaista arvuuttelu. Noista kahdesta viimeisestä vihjeestä pitäisi kyllä tunnistaa, jos kirjan on lukenut. No, laitan illalla vielä jonkun helpomman.

Kafka rannalla?