Jos lukutahti on n. kirja/6 kk, niin en jaksa vaivautua. Trilogian lukemiseenkin kuluisi 1,5 vuotta. Rumat kannet on se suurin ongelma. Mutta joo, yksi osa-alue puuttuu selvästi kokonaan. Ja eikö olisi vähän awkwardia keskustella vanhempien/vanhemman kanssa fantasiasta?
Uusimmat viestit
← Satama
Randomi jutusteluketju
Tuohan on hyvä lukuvauhti mun isään verrattuna joka on usein kehunut ettei ole lukenut elämänsä aikana kuin yhden fiktiivisen kirjan (jokin veneilykirja). Eikä niitä tietokirjojakaan ole kuin korkeintaan selattu.
"Xerion" post=34638Ja eikö olisi vähän awkwardia keskustella vanhempien/vanhemman kanssa fantasiasta?
Varmaan riippuu vanhemmista, mutta mulla ainakin on ihan hyvät kokemukset. Muistan että isä yritti joskus jopa lukea Harry Pottereita, kun mulla oli niihin into korkeimmillaan, ja jokusen kerran oon joutunut toteamaan, että se on todellakaan ole minä joka meidän perheessä laajimmin lukee (esim. kun näin isän lukevan Ursula le Guinia, Wilbur Smithiä ja Reijo Mäkeä saman viikon aikana).
^
^
Eipä kuulosta kovin sivistyneeltä. Tai löytäähän sitä tietoa muualtakin, mutta olisi se aika kamalaa, jos ihmiset puhuu jostain klassikkokirjasta, jonka melkein kaikki on lukenut ja itse vaan istuu nurkassa kuuntelemassa. Olen kyllä aivan varma, että isäsikin aikaan on koulussa luettu kirjoja. Ei taida aivan totta olla tuo. Ehkä jos puhutaan vapaaehtoisesti luetuista niin on eri asia.
"Skie" post=34642"Xerion" post=34638Ja eikö olisi vähän awkwardia keskustella vanhempien/vanhemman kanssa fantasiasta?
Varmaan riippuu vanhemmista, mutta mulla ainakin on ihan hyvät kokemukset. Muistan että isä yritti joskus jopa lukea Harry Pottereita, kun mulla oli niihin into korkeimmillaan, ja jokusen kerran oon joutunut toteamaan, että se on todellakaan ole minä joka meidän perheessä laajimmin lukee (esim. kun näin isän lukevan Ursula le Guinia, Wilbur Smithiä ja Reijo Mäkeä saman viikon aikana).
Pitäisin silti outona keskustella vanhempieni kanssa Harry Potterin juonenkäänteistä.
"Olen kyllä aivan varma, että isäsikin aikaan on koulussa luettu kirjoja. Ei taida aivan totta olla tuo. Ehkä jos puhutaan vapaaehtoisesti luetuista niin on eri asia."
Vapaaehtoisesti luettavista kirjoista oli kysymys. Isä lukee kyllä sanomalehtensä läpi ja katselee televisiosta kaikki dokkarit, ettei aivan ole umpiossa sen suhteen mitä maailmasssa tapahtuu. Älykkyys vähintään keskitasoa. Ei tykkää kyllä katsoa fiktiivisiä juttuja televisiostakaan, koska ne eivät ole totta.
Minä kyllä keskustelen äitini kanssa fantasiasta, vaikkei se hänen lempikirjallisuudenlajinsa olekaan. Viimeksi Dragonlancesta - haastoin hänet tuohon 2015 lukuhaasteeseen ja oli poiminut kirjastosta trilogian. Ei ainakaan tunnustanut, että Raistlin olisi tehnyt samaa vaikutusta kuin minuun. Hobitit on kaikki käyty katsomassa yhdessä, ja kauan sitten luettukin yhdessä ensimmäiseen kertaan.
Kysymykseen, erotanko fantasian todellisuudesta: miksi haluaisin?
"Moonlord" post=34645Ei tykkää kyllä katsoa fiktiivisiä juttuja televisiostakaan, koska ne eivät ole totta.
Tuon ymmärrän aivan hyvin, mutta mietin vaan niitä kaikkia tosi-tv sarjoja, kuten Aatami etsii Eevaa ja Temptation island. Ne on aivan totta.
"Moonlord""Olen kyllä aivan varma, että isäsikin aikaan on koulussa luettu kirjoja. Ei taida aivan totta olla tuo. Ehkä jos puhutaan vapaaehtoisesti luetuista niin on eri asia."
Vapaaehtoisesti luettavista kirjoista oli kysymys. Isä lukee kyllä sanomalehtensä läpi ja katselee televisiosta kaikki dokkarit, ettei aivan ole umpiossa sen suhteen mitä maailmasssa tapahtuu. Älykkyys vähintään keskitasoa. Ei tykkää kyllä katsoa fiktiivisiä juttuja televisiostakaan, koska ne eivät ole totta.
Eipä minunkaan isäni juuri kirjoja lue. Silti sanoisin, että hänellä on (muilta osin) hyvä yleissivistys: lukee sanomalehtiä, katsoo kaikki uutiset jne.
"Rasimus"Tuollainen kysymyshän on vain merkki siitä, että ihminen on mahdollisesti rajannut yhden kokonaisen kulttuurin osa-alueen elämänsä ulkopuolelle. Ala ihmeessä sivistämään sitä hyvällä kirjallisuudella!
Äidilläni on kumma suhtautuminen fantasiaan. Se ei ole hänestä kiinnostavaa, sillä ”se on mahdotonta”.
En edes jaksa väitellä hänen kanssaan tästä asiasta, siinäpä sitten ei ymmärrä. Äitini kyllä luki joskus yhden Harry Potterin, mutta se oli hänestä tylsä. Hän myös luki jonkun tietoteoksen fantasiasta, että yritystä on ollut. Lienee turha sanoakaan, että häntä ei ylipäänsä kiinnosta mikään fiktio, jossa on jotain yliluonnollista.
"Xerion" post=34393Äiti kysyi, että osaatteko te (yleisesti Risingin kävijät) erottaa todellisuuden fantasiasta/fiktiosta.:lol: Sain hyvät naurut.
Tästä sai kyllä hyvät naurut...mutta kieltämättä myös loukkaannun hieman siitä, että todellisuudentajuni kyseenalaistetaan vain sen vuoksi, että satun pitämään tarinoista joissa vilisee eriskummallisia olentoja tai eletään eri ajassa tai paikassa. Tähän asenteeseen törmää väkisinkin aina silloin tällöin, kun aihepiirin kirjoja lukee. Mutta tämäkin juna kulkee molempiin suuntiin; itse kyseenalaistan niiden lukijoiden rajallisen mielikuvituksen, jotka eivät pidä minkään lajin fiktiokirjoista ja pidän heitä melkoisen säälittävinä ihmispoloina (kuinka tylsää heidän elämäsä täytyy olla?!). Pata, kattila jne... ![]()
Tulee myös mieleen, että ihmiset, jotka eivät koskaan pelaa mitään pelejä (siis etenkään videopelejä) eivät yleensä ymmärrä mitä ideaa niissä on ja voivat jopa ajatella pelaavien ihmisten "elävän täysin pelimaailmoissa".
Ainakin minun sukupolvelleni ja sitä nuoremmille videopelit ja fantasia eivät ole mitään uutta ja outoa, vaan ennemminkin jotain minkä parissa kaikki ovat enemmän tai vähemmän kasvaneet. Sitä mitä ei tunne, on helpompi oudoksua.
"HourglassEyes" post=34654"Xerion" post=34393Äiti kysyi, että osaatteko te (yleisesti Risingin kävijät) erottaa todellisuuden fantasiasta/fiktiosta.:lol: Sain hyvät naurut.
Tästä sai kyllä hyvät naurut...mutta kieltämättä myös loukkaannun hieman siitä, että todellisuudentajuni kyseenalaistetaan vain sen vuoksi, että satun pitämään tarinoista joissa vilisee eriskummallisia olentoja tai eletään eri ajassa tai paikassa. Tähän asenteeseen törmää väkisinkin aina silloin tällöin, kun aihepiirin kirjoja lukee. Mutta tämäkin juna kulkee molempiin suuntiin; itse kyseenalaistan niiden lukijoiden rajallisen mielikuvituksen, jotka eivät pidä minkään lajin fiktiokirjoista ja pidän heitä melkoisen säälittävinä ihmispoloina (kuinka tylsää heidän elämäsä täytyy olla?!). Pata, kattila jne...
Itse en enää edes osaa loukkaantua tuollaisista kysymyksistä. Niitä kuulee aina välillä ja yleensä nauran päin naamaa kysyjälle, joka aina välillä ottaa siitä nokkiinsa. Surullista kyllä, nykyisin minun ikäiset tuntuvat oudoksuvan jokaista, joka lukee vapaaehtoisesti kirjoja. Ihan sama mitä genreä.
Puolikuu kirjoitti:
Tulee myös mieleen, että ihmiset, jotka eivät koskaan pelaa mitään pelejä (siis etenkään videopelejä) eivät yleensä ymmärrä mitä ideaa niissä on ja voivat jopa ajatella pelaavien ihmisten "elävän täysin pelimaailmoissa".
Ainakin minun sukupolvelleni ja sitä nuoremmille videopelit ja fantasia eivät ole mitään uutta ja outoa, vaan ennemminkin jotain minkä parissa kaikki ovat enemmän tai vähemmän kasvaneet. Sitä mitä ei tunne, on helpompi oudoksua.
Minä olen pelien ja muutenkin kaiken tekniikan kanssa erikoinen. Ymmärrän pelien idean, enkä ajattele ihmisten elävän pelimaailmoissa. Ainakaan täysin. Lopetin videopelien pelaamisen 7 ja 8 luokkien välissä. Nykyisin koneella ollessa olen foorumeilla tai etsin tietoja.
Eli. Olen elänyt fantasian ja videopelien kanssa, mutta tavallisesta poiketen hylkäsinkin videopelit normaalin fantasian/kirjojen sijaan. Toki sopuisa yhteiselokin voisi olla hyvä ratkaisu, mutta tämä oli minulle parempi ratkaisu.
"Xerion" post=34661"HourglassEyes" post=34654"Xerion" post=34393Äiti kysyi, että osaatteko te (yleisesti Risingin kävijät) erottaa todellisuuden fantasiasta/fiktiosta.:lol: Sain hyvät naurut.
Tästä sai kyllä hyvät naurut...mutta kieltämättä myös loukkaannun hieman siitä, että todellisuudentajuni kyseenalaistetaan vain sen vuoksi, että satun pitämään tarinoista joissa vilisee eriskummallisia olentoja tai eletään eri ajassa tai paikassa. Tähän asenteeseen törmää väkisinkin aina silloin tällöin, kun aihepiirin kirjoja lukee. Mutta tämäkin juna kulkee molempiin suuntiin; itse kyseenalaistan niiden lukijoiden rajallisen mielikuvituksen, jotka eivät pidä minkään lajin fiktiokirjoista ja pidän heitä melkoisen säälittävinä ihmispoloina (kuinka tylsää heidän elämäsä täytyy olla?!). Pata, kattila jne...
Itse en enää edes osaa loukkaantua tuollaisista kysymyksistä. Niitä kuulee aina välillä ja yleensä nauran päin naamaa kysyjälle, joka aina välillä ottaa siitä nokkiinsa. Surullista kyllä, nykyisin minun ikäiset tuntuvat oudoksuvan jokaista, joka lukee vapaaehtoisesti kirjoja. Ihan sama mitä genreä.
Minäkään en enää jaksa välittää jos joku kysyy tuollaista. Itse asiassa kuulen sitä melkein päivittäin koulussa ja muualla. Joku on joskus jopa kysynyt, että onko lukemista harrastavilla elämää kun pitää lukea kirjoja. Ei tarvinne kertoa mitä mieltä olen tästä.
En tiedä kuinka samaa ikäluokkaa olen Xerionin kanssa, mutta ilmeisesti aika lähellä. Kerran luin koulun käytävällä Hobittia, kun joku rinnakkaisluokkalainen kysyi että mitä teidän luokka lukee nyt. (Tarkoittaen siis kirjaa mitä luin.) Vastasin että luen tätä vapaaehtoisesti itse. Katsoi aika kummalisesti.
Kun osaisikin olla loukkaantumatta, mutta toistakymmentä vuotta jo työelämässä olleensa odotan omalta (sekä itseäni vanhemmilta) ikäpolvelta hieman parempaa järkeilyä kuin sen, että lukuihastukseeni suhtaudutaan alentuvaisesti. Kaikkein pahimpia ovat ihmiset, jotka päästävät suustaan typeryyksiä kuten "Mutta eiväthän ne ole edes oikeaa kirjallisuutta" ja tuijottavat minua kuin olisin menettänyt järkeni :cheesy: - Mutta hepä eivät tiedäkään mitä menettävät!
Eli tästä eteenpäin uudella, positiivisemmalla asenteella!!!
Jess! Mun kotipaikkakunnan kirjakaupas on joku super ale ja ostin sieltä viime viikolla:
Veronica Roth-Outolintu 10,90€
Maggie Stiefvater-Väristys 1€
Kat Falls-Vastavirta 3€
Outolintu ja Väristys pokkareina ja Vastavirta kovakantisena. Ehkä huomenna ostan vielä pari kirjaa lisää.
No höh! Luin niin keskittyneenä Sinuhea partsilla, että unohdin kokonaan että Ourlander tulee tänään :shock: - täytyi laittaa lauantain uusinta menemään tallennuksiin!
^ Minulle tulee välillä ongelma, että olisi (ainakin) kaksi kivaa asiaa, joita haluaisi tehdä, mutta ei millään pysty tekemään samanaikaisesti. Kauhean valinnanvaikeus. :P
Eilen Suokin jatkojen jälkeen tehtiin pieni lisäkävely kotiin päin mennessä. Tarkoituksena oli yrittää nähdä lepakoita Helsingin yössä, mutta ei tärpännyt. Tietääköhän kukaan semivarmaa paikkaa Helsingissä, jossa lentelisi öisin lepakoita? Olen itse nähnyt yhden Kumpulan mäellä, mutta sen jälkeen en ole niitä spotannut siellä.
Lähden perjantaina vähän reissuun, joten en ole kuukauteen paikalla. (perjantaista alkaen) Sinä aikana luen myös kesälukuhaaste kirjani. Rising vieroitusoireita saattaa esiintyä, mutta ehkä selviän.
Tänään vasta 4 elokuuta tuli heitettyä talviturkki pois. Yleensä olen heittänyt talviturkin touko- tai kesäkuussa. Mutta yllätys yllätys säiden takia meni liian myöhäiseksi mutta sainpa hiukan rusketusta myös ja kesälomaa on jäljellä vielä 1,5 viikkoa.
"Emelie" post=34977Tietääköhän kukaan semivarmaa paikkaa Helsingissä, jossa lentelisi öisin lepakoita? Olen itse nähnyt yhden Kumpulan mäellä, mutta sen jälkeen en ole niitä spotannut siellä.
Tulee hieman myöhässä, mutta muistaakseni Kivinokka olisi hyvä paikka bongata lepakoita. Löysin myös pdf:n jossa on listattu Helsingin tärkeimmät lepakkoalueet, ne tuntuvat keskittyvän rannoille ja Itä-Helsinkiin: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-38.pdf
^ Ei lainkaan myöhässä, kiitokset kauheasti! :cheesy: Täytyykin ottaa asiakseen käydä hämmästelemässä jollain alueilla, kun osa niistä on ihan omilla nurkilla. En ymmärrä miten olen missannut tuollaisen dokumentin. :p
Toivottavasti lepakoita näkyy! Joskus olen onnistunut bongaamaan niitä hyvinkin urbaaneista paikoista, mutta se taitaa olla jo onnesta kiinni.
Onkohan muuten yleistäkin etteivät ihmiset nykyään vastaile yhteydenottoihin tai hoida asioita joita ovat luvanneet? Viime aikoina tällaisia tapauksia on tullut vastaan useita, ja se turhauttaa. On virallisia asioita jotka pitäisi hoitaa, ja itse saa koko ajan kysellä perään ja silti mitään ei tapahdu. :huh:
Ilokseni sain huomata, että Xerion on joku traktorimerkki/-malli. :cheesy: :cheesy: Nautin suuresti tästä.
"Xerion on erikoinen ilmestys, joka painii omassa sarjassaan. 16-tonnisena ja 517-hevosvoimaisena [se] poikkeaa kilpailijoistaan. Xerion on Suomessa vielä outolintu, josta fanitkaan eivät ole kuiskineet, vaikka [kyseessä oleva entiteetti] esiteltiin jo 1993. Ensimmäinen uutena Suomeen tuotu Xerion on tällä hetkellä ainoa."
-MaaseutuMedia
Muokattu 12.8.2015 13:13 · Muokkaaja: Hiistu
Olen kohta Inkoossa. Tunnin päästä olen työhaastattelussa Inkoon kirjastolla. Nää jutut ei ehkä olisi kovin ihmeellisiä ellei a) olisi tosiseikka, etten toissapäivänä vielä oikeastaan tiennyt missä Inkoo on ja käyn siellä nyt ekaa kertaa ja b) työhaastattelu olisi ainakin osin ruotsiksi. No, on tästä se hyöty, että olen nyt viimein lukenut Turtschaninoffin Underforsia enemmän kuin pari sivua. Tiedä sitten, onko se parasta valmistautumista mutta ainakin kivaa.
