Mitä aivan muuta ostit viimeksi?

Ostin Oulunkylän fb-kirpparilta vitosella Chagallin I and the Village -taulusta valmiiksi kehystetyn posterin. Voin sanoa olevani tyytyväinen. :grin:   Mutta mikä siinä on, kun olen jo ketjussa sanonut ostavani ja noutokin on sovittu samalle päivälle, niin silti sinne ilmestyy jonottajia... Ihan niinku varmuuden vakuudeksi, vai?

[color=black] Olettaen että ruokaa ja muuta arkipäiväistä ei lasketa, ostin viimeksi itselleni pari kevythiusväriä. Ihanaa kun hiukset ovat vihdoinkin niin vaaleat että kevytvärit voivat pysyäkkin (ja kauppoihin on viime aikoina ilmaantunut aina vain enemmän kevytvärejä ja sävytteitä!), nyt pitää vaan kerätä rohkeutta värjäämiseen. Vähän pelottaa että mitä jos se väri ei suosiolla lähdekkään parin viikon jälkeen, oon kuitenkin niin ihastunut näihin vaaleisiin hiuksiin etten haluaisi niistä pysyvästi luopua :) [/color]

Hommasin rässiliiviini uusia kangasmerkkejä. Aborted, Six Feet Under, Testament ja AC/DC saavat tyytyä pieniin patcheihin selkäpaikan mennessä Amon Amarthille. Luvassa on siis mukavaa pientä näpertelyä neulonnan muodossa.

Kyllä se on uskottava, että pölynimureissakin hintalappu tekee ihmeitä. Entinen imuri piti meteliä kuin sumusireeni, sen sijaan nyt ostetusta [url=https://www.verkkokauppa.com/fi/product/65225/hdsgj/Electrolux-UltraSilencer-Origin-polynimuri]"puolet pois hinnasta"-alennusimurista[/url] aluksi ihmettelin onko vehje edes päällä.   Sama ilmiö muuten uudessa tietokoneessa, kun viimeinkin sain aikaiseksi vaihtaa viisi vuotta vanhentuneen pelikoneeni uuteen. Pelejä pyöritellessä kone on ihan hissukseen, digileffoja pakatessa vasta alkoi jäähdyttimet huutamaan ja valittamaan 75 astetta ylittävistä lämpötiloista, kiitos valmistajan tekemien prosessorin ylikellotusten ilman että jäähdytystä olisi parannettu :wink:     [quote="Astorethein"]Minulla on kaksi uutta kämppäkaveria, eli kaksi maailman parasta hirviötä. Takuuvarmoja pöksyjen kostuttajia.[/quote]   Jos saa muijan, joka tunnistaa molemmat, niin siitä ei saa päästää irti missään nimessä. Suosittelen kloroformia ja äänieristettyä lukollista kellaria.

Viikonloppu meni Simpeleen antiikki ja keräily kesäpäivillä, missä olen käynyt myymässä takotuotteitani jo vuosien ajan. Huomasin sattumalta yhdellä toisella kauppiaalla kourallisen erilaisia vanhoja view-master kiekkoja, joten päätin ostaa nämä kolme 50-60 luvulla tehtyä settiä, koska niissä oli myös alkuperäiset pakkauksetkin yhä kiekkojen mukana.   B 378 Robin Hood: (I - Fights Little John, II - Battles the evil knight, III - Meets friar Tuck) B 426 The three musketeers 1-3 B 432 R.L. Stevenson's Treasure island 1-3   Se kuitenkin vähän harmittaa kun tyypillä olisi ollut myös yksi erityisen hienosti toteutettu Aku Ankka aiheinen kiekkosetti (842), jonka olen jo pitkään toivonut löytäväni itsellekin, koska näin semmoisen viimeisen kerran ehkä noin 80-90 lukujen taitteessa jonkun koulukaverin tai sukulaisen luona. Olin jo ihan innoissani, koska siinäkin oli hieno alkuperäinen kuvakansipakkaus mukana, mutta kun vedin kiekot esiin lähempää tarkastelua varten, niin oli kova pettymys huomata, että yhdestä kiekosta oli irronnut kaksi kuvaa, joku yksittäinen kuva oli naarmuuntunut ja pahveissakin oli kosteusvaurioita. Ei olisi ollut siis mitään järkeä ostaa viallista settiä.. Onneksi löytyi kuitenkin noita muita kiekkoja, mutta mieluiten olisin halunnut saada ehjän version juuri siitä tietystä disney setistä.   Toinen vähän omituisempi hankinta oli valurautainen kenkälesti ja siihenkin liittyy ihan hauska taustatarina. Olen tehnyt siis erilaisia metallitöitä kotipaikkakunnallani jo 90-luvulta lähtien, ja ammattimaisestikin jo 11 vuoden ajan, joten ei ole mitenkään harvinaista että muu kylänväki saattaa tuoda satunnaisesti kaikenlaisia metalliromuja, koska pystyn yleensä hyödyntämään niitä omissa takotuotteissani tai tarvittaessa vaikka vaihtamaankin niitä johonkin muuhun haluamaani materiaaliin naapurikaupungin romuliikkeessä. Yhden semmoisen ilmaiseksi saadun romukuorman mukana tuli kerran myös erikoisen näköinen valurautajalusta, joka oli ollut kuulemma erään kotitarvesuutarin käytössä noin 20-30 luvulla. ([i]Tämän kuvakollaasin pitkulainen esine: https://postimg.org/image/cz71moxmz/[/i] ) Se oli lojunut jo pitkään pajan nurkassa ja suunnittelin käyttäväni ehkä jonkinlaisen kierrätysmetalliveistoksen jalustana, mutta ideaa ei tullut ikinä kuitenkaan toteutettua.   Oman myyntipaikkani lähistöllä oli yksi isompi koju, missä oli erityisen paljon vanhoja työkaluja ja antiikkiajoneuvojen osia sekä muutakin sen tyyppistä miehisempää tavaraa, joten kävin vilkaisemassa niitä tarkemmin jonakin lauantain hiljaisempana hetkenä. Siellä oli esimerkiksi kaksi erilaista rautalestiä sekä useita puulestejäkin ja oli mukavaa huomata yhden pohjassa hyvin samannäköiset lovisysteemit kuin siinä valurautajalustassani, joten tiesin niiden sopivan yhteen. ([i]Lesti pujotetaan ylhäältä siis jalustan päälle ja sen voi kääntää erilaisiin kulmiin lovien mukaisesti.[/i]) En ole vielä ikinä tehnyt kenkiä itselleni, mutta joskus välillä tulee kuitenkin tuunattua teollisesti valmistettuja jalkineita omia rekvisiittaprojektejani varten, tai vaikka korjattua omia tai perheenjäsenten kenkiä minkä pohja on lähtenyt irtoamaan, joten eiköhän semmoiselle säätölestikapineellekin löydy jotain järkevää käyttöä myöhemmin.

Ostin varaosia sähkötikkatauluun heitettäviin tikkoihin.   Kärkiä ostin kahdenlaisia: Tuttuja ja hyväksihavaittuja, sekä uusia. Uudet kärjet eivät jää tauluun jostain syystä kiinni, hukkaostos. Onneksi on myös niitä tuttuja, hyväksihavaittuja.   Varsiakin ostin. Niissä on joku ihme vieteririnkula, jonka pitäisi varmistaa sulan kiinnitys. Kokeilin ilman, ja tällöin sulka irtoaa, jos tikka tippuu lattialle. Onneksi on vielä vanhoja, hyväksihavaittuja varsia jäljellä, niin ei tarvitse ottaa selvää, kuinka tuon metallilenkkivirityksen on tarkoitus toimia.   Sulkia ostin vain tuttuja, hyväksihavaittuja.

Tästä viikosta tulikin aikas halpa. Viime viikon lopulla digiboksini alkoi savuta, kun laitoin sen päälle. Johan se oli 6 vuotta jaksanut. Alkuviikosta kävin sitten ostamassa Wboxin ja siihen 500 Gt:n ulkoisen kovalevyn. Tämä oli viikon halpa ostos.   Myöskin viime viikon loppupuolella huomasin, ettei läppärini mene päälle. Vilkuttaa vaan virtalediä, mutta ei mene päälle. Läppäri on tehnyt tuota jo reilun vuoden. Akun, kovalevyn ja muistikamman irroitus on yleensä korjannut tilanteen ja edellisellä kerralla biosin päivitys poisti ongelman kokonaan useammaksi kuukaudeksi. Nyt kuitenkaan mikään kikka ei enää toiminut, ja oli pakko todeta huoltomiehen jo vuosi sitten esittämä varoitus: emolevy teki kuolemaa. Nyt se sitten taisi kuolla. Johan se ehti hiukan päälle 2 vuotta palvella. En enää ikinä osta Aceria, heti alkoi ongelmat, kun vuoden takuu meni umpeen. Nyt sitten ostin Asuksen, joista on ollut vuosien varrella vain hyviä kokemuksia. Verkkokaupasta sai vielä 3 vuoden takuun. Menihän siihen aika reippaasti rahaa, iso kiitos kuuluu vanhemmille, jotka muutamalla satasella auttoivat läppärin hankintaa, onhan se tärkein opiskeluvälineeni. Jos tästä jotain positiivista yrittää keksiä, niin tulipahan oppittua aikas paljon läppäreiden sisuskaluista ja sielunelämästä. Ennen tätä en osannut irroittaa muistikampaa tai kovalevyä, hyvä että edes tunnistin nämä osat takakantta avatessa.   Ja koska olen ollut patalaiska hölmö, on edellinen varmuuskopioni viime joululta. 15€ sain onneksi ulkoisen kovalevylukijan. Joten taas irroittamaan vanhan läppärin kovalevyä, se kiinni lukijaan ja tiedot uudelle koneelle. Paitsi että taas olin hölmö, enkä lukenut pakettia kokonaan. Siellä nimittäin oli joku ihmeen USB-c-piuha, mistä en ole ikinä kuullutkaan eikä minun läppärissäni tietenkään ole moista porttia. No tänään sitten 10€ hakemaan USB-c - USB3-piuha, jotta sen kovalevyn saa läppäriin kiinni. Ja nythän tätä kirjoittaessani valokuvani siirtyvät nätisti vanhalta koneelta uudelle.   Että olipahan kallis viikko, toivottavasti nyt ei mikään muu ehdottoman tärkeä laite (kuten vaikka puhelin tai tabletti) hajoa seuraavaan... sanoisinko vaikka pariin vuoteen.

Ostin USAn reissulta [url=https://www.majorica.com/]Majorican[/url] helmet, ja kävin teetättämässä niihin juuri Forumin Kultajousessa teetättämässä niihin muutaman lisälenkin taakse, jotta saan siitä mukavamman pituisen itselleni. Nuo helmet ovat täysin labratuote, mutta menetelmä vastaa mahdollisimman lähelle luonnonhelmen syntyprosessia - erittäin kiinnostavaa ja toivottavasti myös eettisesti kestävämpää, siis.

Tuli tehtyä kerrassaan mahtava ostos, pressutalli asuntoautolle (8x4x4m) koko kylä on sitä pystyyn nostamassa, nyt tarttee pitää peukkuja, että se pysyisikin pystyssa!

Tilasin ystävällä lahjaksi Game of Thrones-meikkisiveltimet. :D En tiedä missä höyryissä olin GoT:in viimeisen jakson jälkeen, mutta tuleepahan vähän erilainen lahja annettua.

Perjantaina tuli maksikirje discshopista ja siinä on kaksi viimeistä kokoelmastani puuttuvaa Ghibli studion DVD:ta, joten nyt minulla on vihdoinkin kaikki ne 22 suomessa julkaistua piirroselokuvaa. ([i]Ghiblies sarjaa, lyhytelokuvia tai muita sen puljun erikoisempia projekteja en aio kuitenkaan hankkia, vaikka niitä julkaistaisiin joskus täälläkin[/i].) En ole muuten oikeastaan edes keräillyt leffoja VHS-aikakauden jälkeen, mutta nuo halusin kuitenkin saada vannoutuneena fanina myös omaankin hyllyyn. Aloitin niiden keräilyn vasta joskus keväällä, kun sain sattumalta 5 kappaletta kerralla erään paikallisen facebook-kirppiksen kautta ja en olisi arvannut, että saisin haalittua koko setin kasaan jo puolessa vuodessa, mutta ainakin käytettyjä ghiblileffoja tuntuu olevan aika paljon tarjolla esim. huutonetissäkin.   Kunhan menen taas pitkästä aikaa kansanopiston puutöihin ensi viikolla, niin meinasin tehdä heti ensimmäisenä puisen säilytyslaatikon niille, mutta pitää ehkä jättää sen verran väljyyttä, että siihen mahtuisi vielä yksi tai kaksi leffaa, jos Miyazaki tai Takahata ehtisivät tekemään vielä jotain muutakin ennen lopullista eläköitymistään. :smile:

[quote="FreakyMike" post=54429]ainakin käytettyjä ghiblileffoja tuntuu olevan aika paljon tarjolla esim. huutonetissäkin.[/quote] Moni leffakeräilijä luopuu dvd-kokoelmastaan, koska haluaa saada samat leffat blu-ray-levyinä. Itsekin suosin aina sinikiekkoa, jos sellainen vain on saatavilla. Dvd-leffojani en ole valmis hylkäämään, mutta onhan formaatti melkein yhtä vanhanaikainen kuin vhs.

Elisan puhelinmyyjä ylipuhui minut ostamaan uuden puhelimen ja tänään olen yrittänyt vähän tutustua siihen. Laite on Huawei p9 Lite Mini, jonka tiedot googlasin vasta sitten, kun kaupat oli jo tehty. Ihan kelvolliselta ja helppokäyttöiseltä tuo vaikuttaa, vaikka en olekaan Androidiin ennen koskenut. Hinnaksi sovittiin 150 euroa, mikä näyttäisi olevan viiskybää vähemmän muutamiin nettikauppoihin verrattuna. Luuri on silti puolet kalliimpi kuin vanha Lumiani, jossa ei ollut muuta vikaa kuin se, ettei siihen taida saada päivityksiä nykyään.

Ihan viimeisimpänä olen ostanut kämppään peilejä, Jyskin alennusmyynnistä. Ennen joulua ostin käytettynä punaisen nahkasohvan, sellaisesta olen haaveillut. Vuodesohva olisi ollut käytännöllisempi, mutta äh.   Jouluksi ostin valokuvatulostimen (Canon Selphy), jotta saan kännykkäkuvia talteen. Ei ole ikinä tullut kehitettyä niitä missään liikkeessä ja on harmittanut, ettei eletystä elämästä jää yhtään kuvaa muistoksi. No voihan niitä kuvia tietty tallennalle koneelle ja tikulle ja nettiin... mutta ei se ole yhtään sama kuin katsella ja pitää tallessa paperikuvaa. (Ensimmäiseksi otin ja tulostin kuvan, jossa tuo avatarissa näkyvä otus järsii joululahjapaketista saamaansa puruluuta. Tärkeimmät ensin.) Virallisesti annoin laitteen yhteiseksi joululahjaksi myös veljelle ja vanhemmille, mutta itse minä siitä olen eniten innoissani. Oli minulla heille onneksi jotain muutakin lahjaa.

Ostin jälleen yhden kauluspaidan lisää, ruudullisen totta kai. En edes käytä kauluspaitoja juurikaan, mutta pidän niistä silti ja niinpä näitä toimistotyöläisen univormuja on kertynyt kaappiin aika iso valikoima. Värejä löytyy joka lähtöön ja tämä uusi yksilö on hillityn violetti. Siinä mielessä kauluspaidat ovat hyviä, että niiden kanssa voi pitää nahka- tai farkkuliiviä.

Tilasin lauta- ja korttipelejä.   Tänään saapui tafl-lautapeli, josta kirjoitinkin leirinuotiolle novellin Soturien peli. Pelin mukana tuli säännöt, jotka eivät toimi, mutta pelivälineet ovat kunnolliset, ja toimivat säännöt löytyvät tänään saamastani kirjasta (katso Viimeinen kirjahankinta-thread.)   Tilattu, mutta saapumatta on vielä:   Canastakortit. Normaalisti canastaa pelataan kahdella pakalla tavallisia pelikortteja, ja pelaajat muistavat korttien pistearvot ja tiettyjen korttien erikoismerkitykset. Canastakortteihin korttien pistearvot ja erikoismerkitykset on painettu, muuten ne ovat tavallisia pelikortteja.   Turun linna -pelikortit. Nämä ovat senasteinen klassikko, että jokaisen suomalaisen pelientusiastin pitää omistaa nämä.   Pelikortit, joissa on vähäpukeisia naisia. Kuuluu samoin jokaisen miespuolisen pelurin yleissivistykseen.

[quote="punnort" post=56351]Tilasin lauta- ja korttipelejä. Pelikortit, joissa on vähäpukeisia naisia. Kuuluu samoin jokaisen miespuolisen pelurin yleissivistykseen.[/quote] Tällaisia en ole koskaan omistanut, vaikka pikkupoikana löysinkin niitä kaupan hyllystä. Rohkeus vaan ei riittänyt ostamiseen. Sen sijaan minulla oli Lotr-aiheiset kortit, joiden kuvitus oli peräisin ensimmäisestä elokuvasta. Saavutin niillä suosiota, kun ala-asteen välitunneilla pelattiin pokeria. Tyttökorteilla olisin varmaankin ollut peliporukkamme kuningas. Nykyään en taida omistaa minkäänlaisia pelikortteja.

Ostin kaksi mekkoa, toisen erästä jo suunnitteilla olevaa kuvausta varten ja toisen odottamaan tilaisuutta esittäytyä ylläni ikuisteissa. Kuvaaja, jonka kanssa neuvottelen, toivoi tietynlaista vaatetta. Voi ei taas, ajattelin, rekvisiittavuorestani ei moista löydy. Busseilin koluamaan kirppareita, ja jo toisessa paikassa tärppäsi - hintaan, jolla ostaisin kaksi kupillista kahvia maauimalan kahviosta.

Tilasin monitahokasnoppia. En pelaa roolipelejä, mutta matemaattisen koulutuksen saaneena pidän säänöllisehköjä monitahokkaita esteettisinä, joten nämä tulevat koriste-esineiksi.   Fantasiapeleistä tilasin roolipelaajan perussetin, jossa on Platonin kappaleet, sekä kaksi 10-sivuista noppaa. Lisäksi Fantasiapeleistä löytyi 30-sivuinen ja 60-sivuinen noppa, jotka myös tilasin.   Sitten löysin amerikkalaisen nettikaupan, jossa myytiin vaikka mitä noppia. Tilasin 120-, 48- ja 24-sivuiset nopat, sekä 12-sivuisen nopan, jonka sivut ovat salmiakinmuotoisia, ja joka siis ei ole se Platonin kappale.   Mistä tahansa sivumäärärästä ei saa noppaa tehtyä (tai saa, jos se periaate, jolla 10-sivuinen noppa on tehty, hyväksytään), vaan nopan mahdollistavia sivujen lukumääriä ja muotoja on suht vähän, matemaatikot ovat löytäneet kaikki mahdollisuudet. Esim. roolipelaajille kaupitellut 100-sivuiset "nopat" eivät ole niin säännöllisiä kuin nopan pitäisi olla.   https://en.wikipedia.org/wiki/Platonic_solid https://en.wikipedia.org/wiki/Catalan_solid https://en.wikipedia.org/wiki/Bipyramid https://en.wikipedia.org/wiki/Trapezohedron

Ostin uudet vaelluskengät, koska edelliset jäi vahingossa Suomeen... Pääsiäisenä [url=http://www.aranislands.ie/]Aransaarille[/url] patikoimaan!

Ostin vaaleanpunaisen, perhosen muotoisen palovaroittimen - Paola Suhosen suunnitteleman, ´Lento`-nimisen. Vanha, vuosia asuntoani vartioinut varoitin alkoi näet yllättäen piippailla äänekkäästi. Tarkistin pariston, ja mittari kertoi siinä yhä olevan voimaa. Varoitin siis vinkui siksi, että hinkui eläkkeelle. Uusi vahtikoi tarttui tarroin yllättäävän helposti seinään, ja toivottavasti viihtyy siinä pitkään, lennähtämättä alas. Tietysti toivon myös, ettei sen koskaan tarvitse käyttää hirvittävää ääntään muutoin kuin testitilanteessa.

Suomesta tilatut nopat (katso pari viestiä ylöspäin) saapuivat tänään. Tänään saapui myös pelikortit, joissa on muinaiskreikkalaisista ruukuista peräisin olevia eroottisia kuvia, Rajaniemen Kvanttivaras ja skruuviopas vuodelta 1911. Viimeisin on tosin niin huonosti kirjoitettu, ettei siitä peliä oppisi, jos sitä ei osaisi jo valmiiksi. Tuohon aikaan pelejä ei ilmeisesti vielä osattu kuvailla kirjallisessa muodossa loogisesti. Onneksi hyllystä löytyy kaksikin parikymmentä vuotta uudempaa skruuviopasta, joiden loogisuus on ihan eri tasoa.   Huomenna (tai siis tänään; vuorokausi on jo vaihtunut) UPS toimittaa mulle Helliconia-trilogian ja Tripodien aika-trilogian.   Tilasin myös tänään alle kahdella eurolla (postikulut sis. hintaan) Ebayn kautta Kiinasta kymmenen pokerinoppaa. En ymmärrä, miten toi hinta voi kattaa edes postikulut. Myyjän palautteista yli 99% oli positiivisia, joten en usko huijariksikaan.

Ostin filmin viimeisimpään kamerahankintaani - olinhan tyytyväinen sillä räpsimiini otoksiin, jotka hain valmistamosta eilen. Mutta palovaroitinperhoseeni olen jo ylen kyllästynyt - se on niin äitelä, että lähes telee mieli liidättää se räppänän kautta ulos.( Se ei tosin mahdu kulkemaan kyseisestä kapeasta väylästä.)

Ostin pihakeinun. Mittailin, että kahdenistuttava keinu menee parvekkeelle niin, että mahtuu ihan kiikkumaankin. Minulla ei juurikaan tule olemaan kesälomaa, joten täytyy panostaa viihtymiseen kotosalla. Plus maksan nykyistä vuokraa osin ihan vain hyvästä näköalasta, joten tuijoteltava ns. koko rahan edestä.

Keinu parvekkeella voisi olla kova juttu! Omalla parvekkeellani taitaa olla tilaakin riittävästi. Mietin jo aiemmin keinutuolin hankkimista partsille, mutta kunnon pihakeinu se vasta olisi päheää.