Alatalo: Vion tarinat 1: Pelko

Julkaissut / Kirja-arvostelut

Päivi Marita Alatalon esikoisromaani Pelko, Vion tarinoiden ensimmäinen osa, ilmestyi syystalvella 2018. Ihmiskunta on matkustanut tähtiin ja asuttanut planeettoja, joista Vio on yksi. Maa on heille enää kaukainen muisto - samoin kuin Vion alkuperäiset asukkaat. Vion alkuperäisistä asukkaista kerrotaan tarinoita, mutta heistä ei tiedetä paljoa. Jotain mystistä Vion historiaan kuitenkin liittyy ja jotkut henkilöt tuntuvat saavan paremmin yhteyden itse Vion kanssa kuin toiset.

Violle on aikanaan hyökännyt hirviöitä, jotka säälimättä yrittävät tuhota ihmiset. Sota näyttää jo lähes voitetulta, kunnes jäätiköltä löytyy vielä yksi jäätynyt hirviöryhmä, joka nyt uhkaa tuhota viimeisetkin ihmiset. Olioiden myrkky on myös vaikuttanut niin, ettei lapsia juurikaan enää synny, joten Vion ihmiskunta on sukupuuton partaalla.

Kirjan päähenkilö Sky on kaunis ja kova, hänen koulutuksessaan tehdään sotilaita. Monet nuorukaiset näkevät hänestä märkiä unia, mutta häneen ei kannata koskea, sillä se vaarantaa terveytesi. Sky on jossain mielessä liiankin täydellinen sankaritar - kaunis, haluttu ja osaa kaikenlaista. Hän on kuitenkin myös haavoitettu ja epäilee omia kykyjään. Hän on kokenut kovia ennen sotilasuraansa ja pelkää sitoutumista.

Skyn rakkauselämä on olennainen osa kirjaa ja tässä kohtaa ei mennä ihan totuttuja latuja. Polyamoria maailmassa, jossa naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä (miksi, sitä ei oikein selitetä) on ihan ok. Skyn ja hänen miehiensä suhteet antavat myös ehkä hieman epäuskottavan ratkaisun Vion väestöongelmiin. Itse laskin sen menevän Skyn ja Vion henkien salaperäisen yhteyden piikkiin, joten en anna sen häiritä itseäni enempää.

Pidin kirjasta kovasti, vaikka se olisikin kaivannut kustannustoimitusta ollakseen oikeasti loistava. Erityisesti päähenkilö Sky tuntui kopiolta niin monesta kauniista, kovasta ja satutetusta sankarittaresta, mutta mukana oli myös erittäin paljon täysin omaperäisiä ideoita. Ja ei bad ass sankarittariin koskaan kyllästy ihan täysin! Alku oli hidas ja joitain asioita toistettiin useaan kertaan, johon kustannustoimittaja olisi todennäköisesti puuttunut.

Jään odottamaan Alatalolta lisää - erittäin lupaava debyytti!


Aiheeseen liittyviä keskusteluja
Aloita uusi keskustelu (Ei rekisteröitymistä - Vieraat tervetulleita)
Takaisin ylös