Yhdysvaltalainen Frank Herbert (1920–1986) toimi paitsi
kirjailijana, myös toimittajana, yliopiston opettajana ja ekologisena
asiantuntijana muun muassa Pakistanissa ja Vietnamissa.
Herbertin ensimmäinen novelli ilmestyi vuonna 1952 ja
esikoisromaani vuonna 1956. Seuraavaa romaania saatiin odottaa vuoteen
1963, jolloin se alkoi ilmestyä jatkosarjana Analog-lehdessä. Kyseessä oli Herbertin tunnetuin teos Dyyni, joka ilmestyi kirjamuodossa 1965. Dyyni voitti
jaetun Hugo-palkinnon sekä ensimmäistä kertaa jaetun Nebula-palkinnon.
Dyynistä tuli yksi tunnetuimmista tieteisromaaneista ja sitä on myyty
12 miljoonaa kappaletta.
Dyyni on Canopuksen aurinkokunnan planeetta Arrakis, joka on melkein vedetön maailma hiekkadyyneineen. Autiomaissa elävät beduiinien kaltaiset fremenit ja ihmisiä uhkaavat jättimäiset hiekkamadot. Dyynin pääaiheita ovat politiikka, uskonto ja valta. Juoni on mutkikas. Romaanissa
tulee esille kirjailijan tekninen kekseliäisyys, mutta teoksessa
kuvataan silti pääosin ihmiseen liittyviä ilmiöitä. Tähtienvälisen
imperiumin rakenne muistuttaa muinaista Roomaa ja keskiajan
feodaaliyhteiskuntia. Tekniikka on sivuasemassa, mitä kirjassa
selitetään ihmisten ihmisten muinaisella sodalla tekoälyjä vastaan.
Kirjan maailma on kuvattu poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti.
Herbertin mukaan teos sai alkunsa kiinnostuksesta kahta aihetta kohtaan: messiaaniset uskonnot ja artikkelisarja, jota hän kirjoitti Oregonin rannikon hiekkadyynien leviämisestä sisämaahan. Herbert kuvaa taitavasti kuivan Arrakis-planeetan
luonnontaloutta, ja luultavasti tässä piili syy teoksen saamaan
suosioon tieteispiirien ulkopuolellakin. Kirjan ilmestymisen aikoihin
luonnonsuojelun tarve tuli ensimmäistä kertaa myös kansan
jokapäiväiseen tietoisuuteen. Dyyni oli yksi ensimmäisiä ekologisia kysymyksiä käsitelleistä tieteisromaaneista. Kirjailija kuvaa, kuinka ihminen on sidoksissa luontoon ja miten pienikin muutos voi aiheuttaa merkittäviä seurauksia.
Tutkijat ovat verranneet kuvausta linnunradan imperiumin hallitsijoiden rappiosta
Edward Gibbonin klassikkoteokseen Rooman valtakunnan rappio ja tuho.
Paul Atreidesin hahmossa on yhtäläisyyksiä todellisen historian T. E.
Lawrenceen. Fremenien uskonto on yhdistelmä zenbuddhalaisuutta ja
sunnalaista islamia.
Suomalainen kustantaja pilkkoi ”hintasyistä” Dyynin kolmeen
osaan, ja liitteenä olevat sanasto ja kartta löytyvät vasta viimeisestä
niteestä. Herbert kirjoitti teokselle vuosien kuluessa viisi jatko-osaa
(joista ensimmäinen on Dyynin messias, 1969), mutta niitä pidetään yleisesti heikompina kuin ensimmäistä romaania.
Juhani Hinkkanen kirjoittaa Science fiction -teoksessa:
”Frank Herbert oli koko uransa ajan pohjimmiltaan perinteinen
tieteiskirjailija, jolla ideat ja teemat kävivät yli henkilökuvauksen.
Monet näistä teemoista olivat kuitenkin tieteiskirjallisuudelle uusia,
ja hän onnistui niitä tutkiessaan usein irrottautumaan viihteellisen
scifin kuluneimmista kliseistä. Valitettavasti hänen teoksistaan –
erityisesti Dyynin jatko-osista – näkyy se, etteivät hänen
kirjailijantaitonsa aina yltäneet sille tasolle, jota teosten suuret
teemat olisivat vaatineet.”
Lähteitä
Science fiction. Toimittaneet Juhani Hinkkanen ja Kai Ekholm. Kirjastopalvelu, 1990.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
