Dyyni
Alkuteos ilmestynyt 1965. Suomentanut Anja Toivonen. Julkaistu alun perin suomeksi kolmeksi niteeksi jaettuna vuosina 1982–83: Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta. Suomennos ilmestyi ensi kerran yhtenä niteenä 2021 (elokuvakannellinen taskukirja, jossa tarkistettu käännös). Uusi laitos 2023. Kansikuva: Sean Francis O'Connell. Nidottu.
Jaettu Hugo-palkinto 1966, Nebula-palkinto 1965. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Hienovireinen science fiction -saaga, joka yhdistelee politiikkaa, filosofiaa, uskontoa ja ekologiaa kiehtovaan juoneen
Dyyni eli Arrakis on imperiumin planeetoista karuin. Kuitenkin siitä on taisteltu verisesti vuosisatojen ajan, sillä siellä kasvaa hiekkamatojen vartioima kallisarvoinen rohto. Dyynissä Arrakisin uusi valtias, Leto Atreides, saapuu perheineen aavikkoplaneetalle. Heitä vastassa ovat suvun vanhan vihollisen, tyranni Harkonnenin julmat juonet. Nuori Paul Atreides saa yllättävän liittolaisen fremen-aavikkokansasta ja kasvaa hiljalleen rooliin, josta vuosituhansia vanhat ennustukset kertovat.
Edelleen relevantti tieteisjättiläinen 60-luvulta tutkiskelee aikansa ilmiöitä: ympäristötuhoa, ihmisen potentiaalia, tietoisuuden laajentamista ja kolonialismin murtumista. Dyynin suomennos on julkaistu aiemmin kolmena niteenä (Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta), jotka on koottu yhteen tähän painokseen.
Dyynistä sanottua:
”Modernin scifin monumentti.” – Chicago Tribune
”Dyyni on myynyt miljoonia kappaleita, on mahdollisesti scifi-kaanonin suurin romaani ja Tähtien sotaa ei olisi olemassa ilman sitä. Frank Herbertin Dyyni kestää aikaa poliittisesti merkittävänä fantasiana hippiajalta.” – The Guardian
"Jos tieteiskirjallisuudella on vastaus fantasian Tarulle Sormusten herrasta... niin Frank Herbertin Dyyni on vahva haastaja." – The Guardian
”Dyyni on mahdollisesti jopa ajankohtaisempi nyt kuin ilmestyessään.” – The New Yorker
"Ällistyttävä scifi-ilmiö." – The Washington Post
"Scifi-kirjallisuudesta on vaikea löytää toista kirjaa, jossa vieras yhteisö olisi niin punniten harkittu, syvästi ymmärretty ja tarkasti kuvattu." – Jukka Nyman, Aamulehti
"Dyynin vaikutus Tähtien sotaan on ilmeinen, mutta Frank Herbertin työ kaikuu läpi koko nykyaikaisen tieteiskirjallisuuden." – The Atlantic
"Sanoisin, että Valtaistuinpelissä on Dyynin DNA:ta – halukkuutta tappaa henkilöhahmoja, ymmärrystä reaalipolitiikan kauaskantoisuudelle ja sille, miten se vaikuttaa ihmisiin." – Neil Gaiman
Käyttäjät lukeneet myös
Frank Herbert
Yhdysvaltalainen Frank Herbert (1920–1986) toimi paitsi kirjailijana, myös toimittajana, yliopiston opettajana ja ekologisena asiantuntijana muun muassa Pakistanissa ja Vietnamissa.
Herbertin ensimmäinen novelli ilmestyi vuonna 1952 ja esikoisromaani vuonna 1956. Seuraavaa romaania saatiin odottaa vuoteen 1963, jolloin se alkoi ilmestyä jatkosarjana Analog-lehdessä. Kyseessä oli Herbertin tunnetuin teos Dyyni, joka ilmestyi kirjamuodossa 1965. Dyyni voitti jaetun Hugo-palkinnon sekä ensimmäistä kertaa jaetun Nebula-palkinnon. Dyynistä tuli yksi tunnetuimmista tieteisromaaneista ja sitä on myyty 12 miljoonaa kappaletta.
Dyyni-sarja
Frank Herbertin Dyyni jaettiin suomennettaessa aluksi kolmeen osaan. Dyynin messias on alkuperäisen sarjan toinen ja Dyynin lapset kolmas kirja. Vuonna 2021 Dyyni-romaani julkaistiin ensi kertaa kokonaisena suomennoksena.
"Monikerroksinen Dyyni-sarja syventyy ympäristötuhoon, kulttuurien yhteentörmäyksiin, uskonnolliseen ääriajatteluun ja tyrannihallintoihin. Isojen muutosten keskellä häilyy kysymys siitä, kuinka suuri tai pieni voi yksi ihminen olla."
Dyyni-sarja sisältää tällä hetkellä 3 kirjaa.
Alasarja Dyyni
Kirja-arvioita
Galaktisen imperiumin keisari antaa aavikkoplaneetta Arrakisin Atreides-suvun käskyvallan alle. Tällä hellittelynimellä Dyyni tunnetulla planeetalla käynnistyy tapahtumaketju, joka määrittää koko tunnetun maailmankaikkeuden kohtalon.
Niin. Frank Herbertin massiivinen avaruuseepos Dyyni käsittelee suurimpia kuviteltavissa olevia aiheita. Siltä osin sitä on pakko ihailla.
Luin kirjan nyt toista kertaa ja sain melkein kymmenen vuotta myöhemmin ja elokuvat nähtyäni siitä niin paljon enemmän irti. Ensilukemalla se lähinnä hämmensi. Mittakaavat olivat liian suuret käsitettäviksi. Tapahtumat sijoittuvat - mitä ihmettä - 10 000 vuoden päähän tulevaisuuteen. Nyt ymmärrän paremmin.