Sinusta teen pesäni
Alkuteos ilmestynyt 2024. Suomentanut Kaisa Ranta. Sidottu.
Nebula-palkinto 2024, Locus-palkinto 2024 (paras esikoisromaani). Hugo-palkintoehdokas 2025.
Shesheshen on kauhistuttava hirviö.
Lajinsa ainoa.
Pelätty, vainottu ja voittamaton.
Kunnes jokin muuttuu.
Shesheshen rakastuu.
Shesheshenin uni hylätyn kartanon kellarissa keskeytyy, kun huonotapaiset hirviönmetsästäjät käyvät hänen kimppuunsa. Paetakseen Shesheshen joutuu muuntumaan naiseksi. Selkärangaksi tulee hänen aiemmin hotkaisemansa metalliketju, raajoiksi sulattelemattomia luita, karhunraudoista lisäsuu. Hyväntahtoinen Saarna hoivaa hyökkäyksessä pahoin loukkaantuneen, ihmishahmoisen hirviön kuntoon, ja Shesheshenissä herää uusi tunne. Onko hän viimein löytänyt rakkautensa? Voisiko Saarna kantaa hänen munansa ja lahjoittaa kehonsa sisällään kasvavien pikkuhirviöiden ruoaksi? Juuri kun Shesheshen on aikeissa tunnustaa, kuka oikeasti on, Saarna paljastaa oman salaisuutensa. Hän tahtoo surmata seutukuntaa pelon vallassa pitävän hirviön, joka on kironnut hänen perheensä. Eikä hän ole yksin: koko hänen perheensä on Shesheshenin perässä.
Sinusta teen pesäni punoo yhteen ennen näkemättömällä tavalla fantasian, kauhun, kansantarinoiden, ritariromantiikan, roolipelien ja tuoreiden genrevirtausten elementtejä. Tuloksena on vauhdikas, lumoava tarina vailla vertaa.
Vuonna 2024 ilmestynyt romaani on John Wiswellin kansainvälinen läpimurto, joka on kahminut kirjallisuuspalkintoja ja tusinoittain ehdokkuuksia.
John Wiswell
John Wiswell (s. 1981) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Sinusta teen pesäni (2024) sai Nebula-palkinnon vuonna 2024 ja parhaan esikoisromaanin Locus-palkinnon.
Kirja-arviot ja kommentit
Sinusta teen pesäni on kirja, jonka päähenkilö ei ole ihminen, eikä mikään muukaan selkeästi määritelty otus. Shesheshen on ihmisen näkökulmasta hirviö, joka surmaa ihmisiä. Otus käyttää niin elävien olentojen ruumiita kuin esineitäkin luodakseen itselleen kehon. Shesheshenin kehoon liittyy paljon kehokauhua, kuvaus mässäilee paikoin epämiellyttävyyksillä. Hirviön omasta näkökulmasta olemassa olo on jotain muuta. Se haluaa lisääntyä ja rakastuu. Se haluaa ymmärtää mitä sen rakkauden kohde on. Kaikessaan kuvaavassa kauheudessaan, teos on tavallaan kaunis. Se antaa luvan olla sellainen kuin on, tuntea tarpeita ja olla vaativa, tulla hyväksytyksi. Rakkauskin on pelottavaa, se voi tappaa. Teos on jotain enemmän kuin vain tarina.
Odotukset genrepalkitulta romaanilta olivat suuremmat kuin mitä lopulta sain. Tai oikeastaan ennakkokuvitelmani olivat erilaiset kuin se, mitä kirja todellisuudessa edusti ja tarjosi. Ei ollut minulle, mutta palkintojen perusteella selvästi joillekin muille. (3.6.2026)