Hirviöt

Viimeinen toivomus (The Witcher – Noituri #1) - Andrzej Sapkowski

Hirviö on hahmo, joka edustaa poikkeamaa normaalista ja herättää pelkoa, kauhua tai inhoa. Kirjallisuudessa, erityisesti spekulatiivisessa fiktiossa, hirviö toimii usein metaforana sille, mikä on vierasta, hallitsematonta tai ihmiselle uhkaavaa. Hirviö voi olla fyysisesti groteski olento, yliluonnollinen voima tai moraalisesti turmeltunut hahmo. Sen olemassaolo rikkoo rajoja ja paljastaa ihmisen pelot, toiveet ja kulttuuriset tabut. Hirviöiden kautta kirjallisuus tutkii ihmisyyden rajoja, pelkoa ja vierautta – ja samalla ne toimivat kulttuurisina peileinä, jotka heijastavat aikansa huolia ja kysymyksiä.

Kirjallisuudessa voidaan erottaa useita hirviöiden alalajeja:

Myyttiset hirviöt: antiikin ja kansanperinteen olennot, kuten Minotauros, Hydra ja lohikäärmeet. Näihin voidaan lisätä myös Medusa, Sfinxi, Gorgo, Leviatan ja Kraken, jotka edustavat luonnonvoimia ja jumalten hallintaa. Ne ovat usein kertomusten esteitä tai koetinkiviä, joiden kautta sankarit määrittyvät.
Kauhun hirviöt: olennot, jotka herättävät pelkoa ja inhoa, kuten vampyyrit, ihmissudet ja zombit. Näiden rinnalle voidaan sijoittaa myös demonit, bansheet, ghoulit ja revenantit. Ne liittyvät usein kuolemaan, hallitsemattomiin vaistoihin ja ihmisen pimeään puoleen, ja ovat kauhukirjallisuuden keskeisiä hahmoja.
Luodut hirviöt: ihmisen rakentamat tai synnyttämät olennot, kuten Frankensteinin hirviö. Tähän ryhmään kuuluvat myös golem, homunculus ja modernin scifin kloonatut varaosaihmiset. Ne nostavat esiin kysymyksen vastuusta ja luomisen rajoista, ja toimivat usein allegorioina tieteen ja teknologian hallitsemattomuudesta.
Tieteiskirjallisuuden hirviöt: geneettisesti muokatut olennot, avaruusolennot ja kokeilujen tulokset, jotka paljastavat pelon tieteen ja teknologian seurauksista. Esimerkkejä ovat H. G. Wellsin Tohtori Moreaun saaren hybridit, Ridley Scottin Alien-elokuvien xenomorphit sekä Octavia E. Butlerin evoluutiomutantit. Ne edustavat ihmisen pelkoa siitä, että tiede voi synnyttää hallitsemattomia olentoja.
Psykologiset hirviöt: hahmot, jotka eivät ole fyysisesti poikkeavia, mutta joiden pahuus tai moraalinen turmeltuneisuus tekee heistä hirviöitä. Esimerkkejä löytyy kauhun ja rikoskirjallisuuden puolelta: sarjamurhaajat, tyrannit ja sadistiset hahmot, kuten Hannibal Lecter. Heidän hirviömäisyytensä perustuu ihmisen sisäiseen pimeyteen, ei ulkoiseen muotoon.
Symboliset hirviöt: olennot, jotka edustavat yhteiskunnallisia pelkoja, kuten vierautta, vallan väärinkäyttöä tai kulttuurisia tabuja. Tähän ryhmään voidaan sijoittaa gargoilit, jotka heräävät eloon arkkitehtuurin kivihahmoista, mutta myös allegoriset olennot, kuten dystooppisten yhteiskuntien massatuotetut ihmiset tai totalitarismin kuvastossa esiintyvät hirviömäiset johtajat. Symboliset hirviöt eivät ole vain olentoja, vaan kulttuurisia peilejä, jotka paljastavat yhteisön pelot ja ahdistukset.

Hirviöt ovat kirjallisuudessa hahmoja, joiden kautta voidaan tutkia pelkoa, poikkeavuutta ja ihmisyyden rajoja. Spekulatiivisessa fiktiossa ne toimivat erityisen voimakkaina symboleina: ne voivat edustaa hallitsematonta uhkaa, mutta myös mahdollisuutta nähdä maailma toisin. Hirviö on hahmo, joka seisoo normaalin ja poikkeavan välissä, ja sen kautta voidaan pohtia, mitä tarkoittaa olla ihminen maailmassa, jossa pelko ja vieraus ovat aina läsnä.

Yhteensä 18 teosta kirjatietokannassa.

Uutuudet | Tulossa kirjoja | Top kirjat

Kategoria: Lajit ja olennot