Shannaran kuningatar

Alkuteos ilmestynyt 1992. Suomentanut Paula Herranen. Päällyksen kuva: Keith Parkinson. Sidottu, kansipaperi.

”Etsi maahinkaiset ja saata heidät takaisin kuolevaisten maailmaan” kuului Allanonin hengen tehtävä Vren Omsfordille.

Tehtävä oli selvästi mahdoton. Maahinkaiset olivat kadonneet Länsi-Maasta yli sata vuotta sitten. Heidän kaupungeistaan ei ollut jäänyt jäljelle merkkiäkään, etkä kukaan koko Länsi-Maassa tiennyt heistä mitään – ei kukaan paitsi Myrkkykieli, vanha sokea näkijä. Hän neuvoo Vreniä menemään etelään Vilderunin poikki, ylittämään Irybisvuoret ja seuraamaan Siniaavan rantaa. Kun Vren sitten virittäisi rannalle valkean ja antaisi sen palaa kolme päivää ja kolme yötä, saapuisi jättiläismäisen rokilinnun selässä se, joka pystyisi häntä auttamaan.

Yhdessä ystävänsä Garthin kanssa Vren lentää rokilinnun selässä Siniaavan keskelle demonien valtaamalle saarelle, jonka uumenissa vielä saattaa asustaa maahinkaisia. Saarelle päästyään Vren muistaa Myrkkykielen varoituksen: ”Älä luota kehenkään, maahinkaistyttö. Näen edessäsi vaaroja, vaikeita aikoja, petoksia ja hirmuista pahuutta”. Nyt Myrkkykielen näyt ovat käymässä toteen, ja Vrenillä on vain yksi ase, jolla hän saattaa taistella pahuutta vastaan.