Ovi hiljaisuuteen
Alkuteos ilmestynyt 1995. Suomentanut Anna Warras. Kannen kuva Elin Muren, kannen suunnittelu Satu Ilta. Sidottu.
Hero ei puhu. Hän on vaiennut jo vuosia, koska ei halua puhua. Ison ja lahjakkaan perheen loputtomat väittelyt ja riidat ovat ajaneet tytön hiljaisuuden turviin. Hänellä on kaksi erillistä elämää: todellinen elämä, meluisa arki koulussa ja kotitalon remontin keskellä, ja oikea elämä, elämä puissa kiipeillen, puoliksi mielikuvitusmaailmassa.
Puhumattomuudestaan huolimatta – tai jopa sen ansiosta – Hero tutustuu vanhaan neiti Credenceen, isossa kummitustalossa asuvaan omituiseen yksineläjään. Neiti palkkaa tytön puutarhatöihin, mutta vähitellen hän pääsee myös sisälle taloon. Talossa on torni, jonka ikkuna on täysin valkoinen. Torniin johtavan portaikon ovi on aina kiinni ja siinä on koodilukko. Heron oikea elämä sulautuu neiti Credencen omaan fantasiamaailmaan, ja siitä satumaasta on herttaisuus kaukana.
Uusiseelantilainen, lukuisia palkintoja saanut Margaret Mahy vangitsee taas lukijansa maagisella tekstillään, jossa tosi ja tarina käyvät jatkuvaa painia. Hän kuvaa eläytyen lasten ja vahempien oikeutta omiin elämänvalintoihin keskellä maailman ja kodin paineita.
Käyttäjät lukeneet myös
Margaret Mahy
Margaret Mahy (1936–2012) oli arvostettu uusiseelantilainen lastenkirjailija. Hän kirjoitti ensimmäisen tarinansa ollessaan seitsemänvuotias. Valmistuttuaan Aucklandin ja Canterburyn yliopistosta 1955 hän jatkoi Uuden Seelannin kirjastokoulussa Wellingtonissa ja valmistui kirjastonhoitajaksi. Mahyn ensimmäinen julkaistu kirja oli kuvakirja vuonna 1969. Vuonna 1980 hänestä tuli kokopäiväinen kirjailija. Hän on saanut useita palkintoja kirjoistaan ja on Uuden-Seelannin arvostetuimpia lastenkirjailijoita.
Lähteitä
Tittamari Marttinen: Aulis Turskin aavekoulu. Helsingin sanomat 20.3.2001.
Muita teoksia kirjailijalta Margaret Mahy
Kirja-arviot ja kommentit
Kirjan lukemisesta on jo viisi vuotta mutta silti muistan kuinka hyvä se oli. Takakansi ei ole mikään kummoinen ja olin ensin ajatellut etten lukisi sitä ollenkaan. Mutta kun sitten aloitin kirjan, en voinut laskea sitä käsistäni. Se oli jotain niin mahtavaa että nyt kun muistin tämän kirjan, en voi vain ohittaa tätä. Pidin varsinkin päähenkilöstä. Hän oli jotenkin suloinen tyttö, josta ei voinut olla pitämättä. Ja kokonaisuutena kirja oli aivan loistava.