Kummitusjuna
Kansi: Janne Harju. Sidottu.
Topelius-palkinto 2004.
Näitä poikkeuksellisia tarinoita suositellaan kaikille, jotka eivät pelkää pimeää!
Oletko kuullut kerrottavan pojasta, joka näki Helsingin metrossa hyvin outoja matkustajia? Ja tiedätkö, että pohjoisen pikajunassakin saattaa kummitella? Onko kukaan kertonut sinulle, että Saimaalla on salaperäinen lahti, joka johtaa suoraan menneisyyteen? Nettimadot ovat tunnetusti kehittyneet yhä vaarallisemmiksi. Mutta harva on kuullut sellaisesta madosta, joka saattaa tunkeutua monitorin läpi huoneeseen ja napata tietokoneen käyttäjän vangikseen. Puhumattakaan mininorsuista, joita valmistetaan geenitekniikalla ihmisten lemmikeiksi. Tarinan mukaan niitä on jo myytävänä Amerikassa. Mukana myös kertomus 6B-luokasta, jonka taululle haamukäsi käy aina yön aikana kirjoittamassa salaperäisiä viestejä, sekä kolmesta kivikasvoisesta turkkiherrasta, jotka laittavat kiusaajan järjestykseen.
Ritva Toivola on suvereeni lasten- ja nuorten fantasiakirjailija. Kummitusjuna sisältää kaksitoista erikoislaatuisen kiehtovaa fantasia- ja kauhukertomusta.
Käyttäjät lukeneet myös
Ritva Toivola
Ritva Toivola (1942–2016) syntyi Mikkelissä ja asui myöhemmin Helsingissä. Toivola opiskeli yleistä kirjallisuudentutkimusta, ja hän oli koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Hän työskenteli lastenlehtien toimittajana ja toimitussihteerinä sekä kustannustoimittajana. Sittemmin hän oli vapaa kirjailija ja suomentaja. Ritva Toivolan esikoisteos ilmestyi vuonna 1974, minkä jälkeen häneltä julkaistiin yli kolmekymmentä lasten- ja nuortenkirjaa. Satu ja fantasia olivat Toivolan ominta alaa. Hän sai useita palkintoja, muun muassa Arvid Lydecken-palkinnon kirjasta Panssarimyyrä ja muita kertomuksia 1992.
Kirjallisuutta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toimittanut Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Muita teoksia kirjailijalta Ritva Toivola
Kirja-arviot ja kommentit
Kirja on ihan hieno lukukokemus. Tuli luettua heti sen jälkeen, kun pikkumuksuna kuunneltiin äänikirjaa puolenyön aikaan pimeässä huomeessa. Olipas jännä. Päivänvalossa tosin tylsähkö juttu ja hieman pienemmille suunnattu juttu. Toiset tarinat jäivät mieleen ja toiset unohtuivat. Kolme seppää ja metsän kuningas kuolee taisivat jäädä parhaiten mieleeni tuolloin ;).