Jäälinnun sulka
Kansi: Riikka Jäntti.
1. laitos 2005. Sidottu.
2. laitos 2007. Seven. Nidottu.
Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 2005.
Laia katsoi minua tarkkaan ja sanoi lempeästi: Kyllä sinäkin löydät kuukivesi, minä tiedän sen. Me kaksi olemme samanlaisia, yksinäisiä ja tarkkasilmäisiä, rohkeita ja itsepäisiä. Sellaisia kuukivien etsijöiden täytyy ollakin.
Aura viihtyy hyvin itsekseen, kuka nyt kömpelösta tytöstä välittäisi. Hauskannäköisen Jurin hän vie kuitenkin korpijärvelle, jota ei ole edes merkitty karttaan. Järvimaisema muuttuu nuorten silmien edessä oudoksi, sellaiseksi kuin se oli kenties tuhansia vuosia sitten. Aura saa seurata, kun usmaheinän heimoon kuuluva Laia-neito kohtaa tuntemattoman nuorukaisen ja joutuu pakenemaan rakkauden tähden.
Miten selittäisi kokemuksen Jurille, joka on osallisena henkeäsalpaavissa tapahtumissa mutta ei muista niistä mitään?
Jäälinnun sulka on Virpi Saarisen toinen nuortenromaani.
"Kirja on tarunomainen kertomus kahdesta eri aikakauden tytöstä. Nykyajassa elävä Aura kohtaa kaukaisessa historiassa eläneen Laian. Nämä nuoret naiset pohtivat aikuistumiseen liittyviä ikiaikaisia elämän peruskysymyksiä. Kirjassa yhdistyvät seikkailu ja filosofia luontevalla tavalla. Kerronta on sujuvaa ja tarina imee mukaansa." – Kulttuuriministeri Tanja Karpela Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon perusteluissa
Käyttäjät lukeneet myös
Virpi Saarinen
Virpi Saarinen (s. 1958) on tehnyt hoitotyötä terveydenhuollon eri aloilla, nykyisin hän toimii atk-koordinaattorina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Päivätyönsä ohella Saarinen työskentelee myös vapaana toimittajana. Saarinen on opiskellut erikoissairaanhoitajan tutkinnon lisäksi tiedottamista, kirjoittamista ja mainontaa ja on suorittanut muun muassa mainonnan ammattitutkinnon.
Saarinen asuu miehensä ja kahden poikansa kanssa Turun seudulla, Liedon Ilmarisissa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat muun muassa puutarhanhoito, kirjallisuus ja ulkoileminen koiran kanssa.
Kirja-arviot ja kommentit
Kuikan sulka oli pienoinen pettymys, sillä odotin siltä ehkä värikkäämpää tyyliä ja enemmän juonenkäänteitä. Ajoittain kirja oli ehkä jopa hiukan pitkästyttävä, mutta olen tyytyväinen, että luin sen loppuun; kirja nimittäin paranee loppua kohden. Takakannen teksti ei oikein vastaa kirjan juonenkulkua... Aihe on kuitenkin kiinnostava ja esihistoriasta kiinnostuneiden kannattaa kirja ehdottomasti lukea. Arvosana: 8