Kyborgi: Koneen ja ruumiin niveltymisiä subjektissa

Nidottu.

Teos tarkastelee aihettaan tieteiskirjallisuuden esimerkkien (erityisesti William Gibsonin) avulla.

Missä ”minä” päätyn ja kone alkaa? Yhä harvemmin koneet ovat enää pelkkiä ruumiimme ulkopuolella olevia työkaluja, joita käytämme tietoisesti omiin tarkoitusperiimme. Yhä useammin teknologia on pikemminkin sisällämme, osana ruumiillisuuttamme, osana tiedostamatonta.

Sydämentahdistimet, elinsiirrot, koeputkihedelmöitykset, erilaiset tajuntaa muokkaavat täsmälääkkeet, Internetin ja muiden virtuaaliteknologioiden mahdollistamat ruumiittomuuden kokemukset tekevät meistä kyborgeja, orgaanisen ruumiillisuuden ja teknologian rajaa hämärtäviä subjekteja. Tässä teoksessa kyborgi ymmärretään metaforaksi, jonka kautta voidaan tarkastella monia sellaisia merkitysrakenteita, joita tänä päivänä määritellään uudelleen. Ruumiin ja koneen niveltyminen avaa uusia näkökulmia mm. luonnon ja kulttuurin, maskuliinisen ja feminiinisen sekä korkea- ja populaarikulttuurin käsitteistä käytyyn keskusteluun.

Näitä teknistyvälle nykykulttuurillemme ominaisia ilmiöitä tarkastellaan kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Aihetta lähestytään sekä teoreettisesti että konkreettisten esimerkkien kautta. Teos tarjoaa välineitä laajemminkin uusien teknologioiden kulttuuristen vaikutusten jäsentämiseen.