Linnaisten kartanon viheriä kamari
Alkuteos ilmestynyt 1859. Myös kokoelmassa Talvi-iltain tarinoita (Vinterqvällar, 1. osa 1880), ensimmäisen kerran suomeksi 1881.
1. painos: W.S.O.Y:n koululaiskirjasto 41. Suomentanut Ilmari Jäämaa. WSOY, 1928.
6. painos: WSOY, 1999. Sidottu.
Uudistettu suomennos: suomentanut Ilmari Jäämaa, toimittanut Matti Järvinen. Nysalor-kustannus, 2017. Nidottu.
Linnaisten synkkä kartano kätkee sisälleen todellisia kummituksia ja kummitustaruja, Littow-Lithau-sukujen salaisuudet ja aatelisneitojen Annan ja Ringan romanttiset haaveet viheriävarjostimisen lampun valossa. Koko 1800-luvun sadunhohteinen kartanoelämä kiehtoo tämän päivän lukijaa kuten sukupolvia ennen meitä.
Vuonna 1859 kirjoitettu kertomus kuuluu Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin, joka on Välskärin kertomusten ohella kirjailijamestarin kuuluisimpia teoksia. Linnaisten kartanon jännittävästä tarusta vuonna 1945 filmattu elokuva on kotimaisen elokuvahistorian rakastettuja klassikkoja.
Käyttäjät lukeneet myös
Sakari Topelius
Zacharias (Sakari) Topelius (Suomi, 1818–1898) oli kirjailija ja toimittaja, yliopiston opettaja ja rehtori, joka vaikutti merkittävästi suomalaisten käsityksiin itsestään ja maastaan. Hänen kirjoittamistaan saduista, lukemistoista ja historiallisista romaaneistaan on tullut kansallista omaisuutta.
Vuonna 1860 Topelius julkaisi kertomuksen Simeon Levis resa i Finland, joka kuvaa tulevaisuuden Suomea. Topelius kuvaa Suomen hyvinvoivana yhteiskuntana, jossa matkataan ilmalaivoilla ja höyryvaunuilla. Tarinassa Suomi on itsenäinen, mikä oli 1800-luvun puolivälissä vielä arkaluontoinen poliittinen kuvitelma.

