Linnaisten kartanon viheriä kamari

Alkuteos ilmestynyt 1859. Myös kokoelmassa Talvi-iltain tarinoita (Vinterqvällar, 1. osa 1880), ensimmäisen kerran suomeksi 1881.

1. painos: W.S.O.Y:n koululaiskirjasto 41. Suomentanut Ilmari Jäämaa. WSOY, 1928.
6. painos: WSOY, 1999. Sidottu.

Uudistettu suomennos: suomentanut Ilmari Jäämaa, toimittanut Matti Järvinen. Nysalor-kustannus, 2017. Nidottu.

Linnaisten synkkä kartano kätkee sisälleen todellisia kummituksia ja kummitustaruja, Littow-Lithau-sukujen salaisuudet ja aatelisneitojen Annan ja Ringan romanttiset haaveet viheriävarjostimisen lampun valossa. Koko 1800-luvun sadunhohteinen kartanoelämä kiehtoo tämän päivän lukijaa kuten sukupolvia ennen meitä.

Vuonna 1859 kirjoitettu kertomus kuuluu Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin, joka on Välskärin kertomusten ohella kirjailijamestarin kuuluisimpia teoksia. Linnaisten kartanon jännittävästä tarusta vuonna 1945 filmattu elokuva on kotimaisen elokuvahistorian rakastettuja klassikkoja.