Helmikuun suunnitelma

Alkuteos ilmestynyt 1967. Suomentanut Heikki Koskimies. Sidottu, kansipaperi.

Hänen poikansa – ilmavoimien luutnantti – oli kuollut hämäräperäisellä tavalla. Virallisesti syyksi ilmoitettiin onnettomuus, mutta tarkempien tietojen antamista vältettiin tarkoituksellisesti – minkä vuoksi, siitä Phillip Corman halusi päästä selvyyteen ja siinä oli tarpeeksi syytä matkustaa suoraan Tokioon – hänen oli saatava selville totuus. Mutta oli myös viimeinen sanoma pojalta – epäselvä kirjelappunen: ”…sinun on tehtävä jotain, aivan ehdottomasti. He aikovat tappaa meidät kaikki. Helmikuun 5. Et voi enää vain istua paikallasi. He aikovat…” Ei ollut epäilystäkään sanoman todenperäisyydestä – japanilainen tyttö, joka oli ollut rakastunut hänen poikaansa, saattoi todistaa sen. Tyttö osoitti sen amerikkalaisten rakentaman ja sisustaman elektroniikkatehtaan, josta hänen rakastettunsa oli viety pois – kuolemaan.

Kuollut tahallisesti – ei onnettomuudessa – sen verran oli selvää. Mutta miten täydellisesti rikos oli suunniteltu, kuinka paljon oli käytetty mielikuvitusta, kuinka paljon jääkylmää logiikkaa, sitä ei Corman saanut tietää vaarantamatta omaa henkeään – vankina amerikkalaisen ohjustukikohdan läheisyydessä, Chuzenji-järveä ympäröivällä runsaslukuisella seudulla. Kaikki oli tyrmistyttävää – niin pelottavan selvää. Eikö kukaan ihminen voisi tehdä mitään? Oli jo helmikuu…

Helmikuun suunnitelma ilmestyi Yhdysvalloissa 1967 ja aiheutti kiihkeän väittelyn lehdistössä turvallisuusjärjestelyjen riittämättömyydestä tänä mannertenvälisten ohjusten aikakautena.