Atlantis

Alkuteos ilmestynyt 1919. Suomentanut Werner Anttila. Kirjailijan nimi asussa Pierre Benoit.

1. painos: Karisto, 1922.
2. painos: Karisto, 1937.
3. painos: Karisto, 1986. Sidottu, kansipaperi.

Takakansiteksti vuoden 1922 painoksesta:

Pierre Benoitin Atlantis sai vuonna 1919 Ranskan akatemian suuren palkinnon ja on siitä lähtien ollut palstanpituisissa kirjoituksissa käsiteltävänä eri maiden sanomalehdissä. Se on myös käännetty melkeinpä kaikille kielille, ja alkukielellä sitä on painettu jo 275,000 kappaletta. Sen tekijää on syytetty kirjallisesta varastelusta ja Ranskan akatemiaa siitä, että on annettu palkinto mukaelmasta, mutta tämän hyökkäyksen, joka on herättänyt kiihkeätä huomiota, ovat sekä kirjailija että akatemia pontevasti torjuneet. Tämän kiistan aikana on kuitenkin yksi tossiasia pysynyt eittämättömänä: Benoitin erinomaisen tenhoava kertomiskyky, joka on hurmannut kaikki lukijat ja toimittanut hänen "Atlantis"-romaanilleen niin suunattoman menestyksen, että maailman kirjamarkkinoilla perin harvoin lienee nähty sen vertaista.

Kuvauksessa ranskalaisten upseerien matkasta erämaan halki ja kalliolinnassa Saharan hehkuvan hietameren toisella puolella kokemista ihmeellisyyksistä tulee esille valtavan jylhää mystiikkaa, kuumeisesti värisevää tehoa, joka pitää lukijaa yhä kiihtyvässä jännityksessä mielikuvituksen ja todellisuuden vaiheilla. »Lukiessa valtaa mielen todella se houkutteleva kauhu», lausuu muuan ruotsalainen arvostelija tästä kirjasta, »josta erämaan vaeltajat ovat kaikkina aikoina osanneet kertoa». Tässä olemme vihdoinkin saaneet yhden niitä harvinaisia seikkailukirjoja, jotka lajissaan nerokkaasti tyydyttävät nykyaikaisen ihmisen koskaan täysin häipymätöntä kaipuuta kokea muitakin tunnelmia kuin mitä arkielämä voi tarjota.