Haltiamaan kuninkaantytär
Alkuteos ilmestynyt 1924. Suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo. Kansi: Teemu Helenius. Esipuhe: Neil Gaiman. Nidottu.
Tähtifantasia-palkintoehdokas 2008.
Erlin asukkaat tahtovat taikavoimaisen hallitsijan, jotta heidän kotilaaksonsa tulisi kuuluisaksi. Siksi Erlin linnanherra lähettää poikansa Alvericin Haltiamaahan voittamaan puolisokseen Lirazelin, Haltiakuninkaan tarunomaisen tyttären. Mutta tämä satu ei päätykään häihin. Sen paremmin ihmiset kuin Haltiamaan asukkaat eivät aavista, mitä kaikkea kahden erilaisen maailman yhteentörmäyksestä seuraa.
Lordi Dunsany (1878–1957) on fantasiakirjallisuuden varhaisaikojen tärkeimpiä nimiä. Hänen teoksistaan ovat saaneet vaikutteita niin J. R. R. Tolkien, H. P. Lovecraft kuin myös Ursula K. Le Guin. Haltiamaan kuninkaantytär on ajaton klassikko ja Dunsanyn romaaneista tunnetuin. Teos koskettaa nykyajankin ihmistä ajankohtaistaisilla teemoillaan ja varoittaa seurauksista, kun toimitaan tuntemattomien ja hallitsemattomien voimien parissa.
Haltiamaan kuninkaantytär on mielikuvituksen ja kielen ilotulitusta, joka ei noudata fantasiakirjojen tavanomaisia kaavoja. "Tämä on aito asia. Tämä on täyteläistä punaviiniä, joka saattaa järkyttää pelkkiin kolajuomiin tottuneita", kuten eräs Dunsanyn ihailijoista, kirjailija ja käsikirjoittaja Neil Gaiman toteaa esipuheessaan.
”Dunsanyn kirja on fantasian perusteoksia, mestarillinen tour-de-force ’meidän’ maailmamme ja maagisen maailman välillä. Sen kieli on ’kuin rikkainta punaviiniä’, kuten Neil Gaiman on asian ilmaissut. The King of Elfland's Daughter on varoitus siitä, miten vaarallista magia ja taikuus on, jos niitä ei tunne eikä hallitse. Ja se on fantasiaa parhaimmillaan.” – Jukka Halme, Tähtivaeltaja 4/2000
”Jalokiven lailla hohtava fantasiakirjallisuuden iätön ja vivahteikas klassikko.” – Tähtifantasia-palkintoraati
Käyttäjät lukeneet myös
Lordi Dunsany
Lordi Dunsany (Sir Edward John Moreton Drax Plunkett, Dunsanyn 18. paroni, 1878–1957) oli angloirlantilainen kirjailija. Lordi Dunsany on fantasiakirjallisuuden tärkeimpiä nimiä.
Dunsany sai koulutuksensa Englannissa Etonin sisäoppilaitoksessa ja Sandhurstin sotilasakatemiassa. Dunsany peri arvonimensä 21-vuotiaana ja taisteli vuosisadan vaihteessa buurisodassa Etelä-Afrikassa. Hän meni 26-vuotiaana naimisiin Beatrice Villiersien kanssa. Heillä oli yksi poika. Näihin aikoihin Dunsany alkoi kirjoittaa omia kertomuksia. Hän kirjoitti itse tekemillään sulkakynillä eikä tehnyt kerran kirjoitettuun tekstiin enää mitään muutoksia. Vaimo toimi Dunsanyn puhtaaksikirjoittajana ja myöhemmin kirjallisen jäämistön hoitajana.
Kirja-arviot ja kommentit
Fantasiaklassikko on kuin prisma, joka heijastaa esiin fantasiagenren varhaiset elementit ja inspiraationlähteet. Se onkin kiinnostavimmillaan kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta luettuna. Juoni ja kerronta itsessään ovat sekoitus legendaa, satua ja romantiikan runoutta, toki proosamuodossa. (Nyky)fantasian suurkuluttajalle Haltiamaan kuninkaantytär voi näyttäytyä kliseisenä ja väsähtäneenä, joten historiakehys tulee pitää mielessä, tai teoksesta voi olla vaikea nauttia.
Haltiamaan Kuninkaantytär on ansainnut klassikkostatuksensa. Kirjassa kaikki loksahtaa kohdalleen - niin juoni, henkilöt kuin kielikin. lordi Dunsanyn kynänjälki on tarpeen mukaan joko seesteistä tai vauhdikasta. Hänen huumorinsa on ironista ja osuu oikeaan paikkaan. Kaiken kaikkiaan Haltiamaan Kuninkaantytärtä on ilo lukea. Juoni on yksinkertainen, mutta toimii. Se käsittelee rakkautta, ennakkoluuloja ja ennen kaikkea ihmisten ylpeyttä. Tarjolla on kaikkea perusfantasiaan kuuluvaa: taikuutta, outoja eläimiä, ei-ihmisiä ja vieras maailma. Merkittävää on kuitenkin se, että kirja on kirjoitettu vuonna 1924, mikä tekee siitä yhden fantasiakirjallisuuden esi-isistä. Haltiamaan kuninkaantytär onkin ollut inspiraationa useille merkittäville fantasiakirjailijoille - mukaanlukien J.R.R. Tolkien ja Neil Gaiman. Kirjan käännöksestäkään ei löydy moitteen sijaa. Johanna Vainikainen- Uusitalo on suoriutunut urakastaan (ja urakka se on totisesti ollut) mallikelpoisesti. Haltiamaan Kuninkaantytär on iso pala fantasiakirjallisuuden historiaa, ja jo siksi pakkohankinta. Se, että se on erinomainen kirja, on mukava lisäbonus.
Kirja oli mitä ihastuttavin satu – nimenomaan satuna kirjan luin, sillä juonellisesti teos ei ollut monimutkainen. Sen sijaan se oli kielellisesti hieno ja suomennos oli erinomainen. Mielestäni tarinaa ei pidä lukea nopeasti, vaan muutama luku kerrallaan, hitaasti ja huolella, jolloin siitä saa enemmän irti. Itse kirjan ulkoasu sopii mainiosti tarinaan ja sen kirjoitusajankohtaan ja kuuluu omaa kirjahyllyä somistamaan.
Vaikka Haltiamaan kuninkaantytär on fantasiakirjallisuuden kiistämätön klassikko, ei se oikein iskenyt minuun. Suurin ongelma oli kunnollisen juonen puute sekä ohuet henkilöhahmot. Dunsany kirjoittaa kauniisti ja suomennos oli hyvää, mutta kirjoitustyyli alkoi rasittaa tarinan edetessä. Olen lukenut kirjailijalta yhden novellin, Welleranin miekkan, josta muistan pitäneeni. Ehkä Dunsany toimii paremmin lyhyinä kertomuksina. Haltiamaan kuninkaantytär oli jonkinlainen pettymys, vaikka kirjalla on ansionsa. Suosittelen kuitenkin teokseen tutustumista, muut voivat saada siitä enemmän irti.