Rauta-aika
1. painos: Otava, 1982. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: WSOY, 2010. Päällys Marjaana Virta. Sidottu, kansipaperi.
”Unohda! Unohda Kalevala, sen sankarit, sanat, sanomukset, unohda mitä olet heistä kuullut, kuvat jotka olet nähnyt. Unohda! Tässä he ovat.”
Vuonna 1982 ilmestynyt Rauta-aika modernisoiKalevalan, riisui siitä myytit. Haavikon Kalevala-tulkinta ei ole
sankarieepos, sen mennyt ei ole kansallisromanttisesti väritettyä
harmonian aikaa. Haavikon sampo ei tuo onnea, se lyö oikean näköistä
väärää rahaa.
Paavo Haavikko
Paavo Haavikko (1931–2008) teki pitkän uran runoilijana, proosakirjailijana, yrittäjänä ja kustantajana. Hän toimi Otavan kirjallisena johtajana 1967–83. Vuonna 1975 hän perusti kustannusosakeyhtiö Art Housen ja toimi vuodesta 1985 lähtien sen johtajana.
Haavikon esikoisrunoteos Tiet etäisyyksiin ilmestyi 1951. Haavikkoa pidettiin johtavana suomalaisena modernistina jo hänen tuotantonsa alusta lähtien. Kotimaisessa kirjallisuudessa hänen vaikutustaan voi verrata T. S. Eliotin asemaan brittiläisessä kirjallisuudessa. Varhaisessa runotuotannossaan Haavikko käsitteli kuuluisia aiheita rakkautta ja kuolemaa, mutta alusta lähtien hänen runoudessaan olivat esillä myös historia, menneisyys ja tulevaisuus, myytit sekä runokielen uudistaminen.