Samuel
Samuel: Jännitysromaani. Etukannen kuva: Toni Aho. Kannet: Matti Näsälä. Nidottu.
Kuva esitti Dolly-lammasta, maailman ensimmäistä kloonattua suurta nisäkästä. Lammasta seurasivat nopeasti sika, nauta, kissat, koirat ja apina. Nykyään kuolleiden kotieläinten kloonaus on jo arkipäivää ja tuottavaa liiketoimintaa. Kukaan ei tiennyt, montako ihmistä oli vuosien saatossa kloonattu, mutta huhuttiin kymmenistä, kenties sadoista enemmän tai vähemmän laittomista projekteista.
Ja minulla, maailman ainoalla elossa olevalla neandertalinihmisellä, oli kunnia olla heistä yksi.
Huippuvuorten ikijään kätköistä löytyy erinomaisen hyvin säilynyt neandertalinihmisen ruumis, joka saa antropologit ymmälleen. Geenitutkimuksen pioneeri Jarkko Kandelin ryhtyy selvittelemään Jäämieheksi nimetyn löydön arvoitusta, ja onnistuu lopulta kloonaamaan hänet. Samueliksi ristitty neandertalinihminen elää yhtiön laboratoriossa maailmalta kätkettynä ja tietämättömänä siitä, että aikuiseksi vartuttuaan hänestä tulee nappula pelissä, jossa panoksena on koko planeetan elämän tulevaisuus. Ohessa avautuu myös Jäämiehen traaginen tarina, ja miten hän aikoinaan muinaisen Suomen läpi vaeltaessaan päätyi hyisen hautansa lepoon.
Samuel on tieteisjännäri geeniteknologian mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Samalla se on ylistyslaulu arktisesta luonnosta ja ihmisen sinnikkyydestä lumen ja jään valtakunnassa.
Lukijat suosittelevat myös
Toni Aho
Toni Aho (s. 1976 Oulussa) on ammatiltaan ihotautilääkäri. Kirjoittamista Aho on harrastanut lukiovuosista lähtien. Ammatinvalintaan vaikuttivat osaltaan Robin Cookin ja Michael Palmerin lääkärijännärit. Jännitys- ja tieteisromaaninsa Samuel hän julkaisi 2010 työskennellessään Kajaanissa. Kirjassa Huippuvuorilta löytyy Neandertalin ihmisen jäätynyt muumio, josta kloonataan Samuel, nykyaikana elävä neandertalilainen.
Aho kyseenalaistaa teoksessaan ihmiskeskeisen todellisuuskäsityksen. ”Eniten minua kiehtoo ajatus, että nykyihmisen hallitsemaan maailmaan tulee toisen lajin edustaja, joka tarkkailee ulkopuolelta, mitä nykyihminen tekee maailmalle. Jos eläisimme enemmän luonnon ehdoilla, olisiko maailma parempi paikka elää”, kirjailija miettii Koti-Kajaani-lehden haastattelussa.