Nälkä

Alkuteos ilmestynyt 2013. Suomentanut Raija Rintamäki. Sidottu.

PELOTTAVAN KAUNIS VAMPYYRITARINA.

Jorunn sanoi kyllä. Hän valitsi ja kantaa mukanaan loputonta ikävää, nälkää. Jorunn on elänyt pitkään ja asunut monessa kaupungissa, Pietarissa, Vilnassa, Tukholmassa, Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa… Mutta nyt hän on palannut Helsinkiin, sillä se, joka kaipaa, etsii lakkaamatta.

Nälkä on kertomus rakkaudesta, kaipauksesta ja totaalisesta yksinäisyydestä. Se on hätkähdyttävä ja kammottava kertomus vampyyrista, joka jättää jälkeensä surua ja pelkoa. Naisesta jonka jokainen ikuisesti elävä huokonen kuiskailee ja kirkuu yksinäisyydestä ja kaipuusta seonneena, etsien sitä, jonka luokse on kaivannut kaikki elämänsä vuosikymmenet. Mutta Nälkä piirtää esiin myös historian jaksoja ja henkilöitä, näyttää vuosikymmenien ja -satojen yhteen kietoutumisen hämmentävän kauniisti ja kivuliaasti. Jorunnin tunteet ja fyysisyys kuvataan niin taidokkaasti, että lukija vuoroin pelkää ja vuoroin toivoo hänen puolestaan.

Taivassalon uusi romaani hyppää rohkeasti kauhugenreen, ja tekee sen hypnoottisesti – pelottavan taidokkaasti.

"Nälkä on vampyyriromaani, joka kunnioittaa lajityypin perinteitä ja päivittää tämän kauhuromantiikan alalajin tyylikkäästi 2000-luvulle." - Mari Viertola, Turun Sanomat 1.6.2013

"Taivassalolla on kyky paljastaa ja piilottaa sopivasti. Hän tavoittaa häviävän varjon kadunkulmassa ja auringonlaskun punerruksen vampyyrin kalpeilla kasvoilla. (--) Nälkä säilyttää tyylikkyytensä pikanttiin loppuratkaisuun saakka." - Heidi Lakka, Aamulehti 5.3.2013

"Raija Rintamäen suomennos kuiskailee ja huohottaa juuri oikealla tavalla ja tuo Jorunnin lähelle lukijaa. Kiitokset myös Sanna Manderille teoksen tunnelmaan täydellisesti sopivasta kannesta." - Salla Simukka, Suomen Kuvalehti 11/2013 

"Harva teos tekee niin suuren vaikutuksen kuin Hannele Mikaela Taivassalon kolmas romaani Nälkä. Kirja vie lukijalta jalat alta. Taivassalon tapa kirjoittaa tuo mieleen toisen suomenruotsalaisen kirjailijan, Monika Fagerholmin. Teksti on niin hypnoottista, että lukija kuvittelee elävänsä kirjan maailmassa eikä haluaisi sieltä koskaan pois. Tätä verevämpää vampyyritarinaa saa hakea. Unohtakaa siis Twilight ja True Blood!" - Martta Kaukonen, Ilona 8/2013