Kolmas päätösosa ei yllä edellisten tasolle, joskin joitakin ärsyttäviä kirjoitustapoja ei enää ole. Juonessa on jonkinlainen naiivi ote, mutta joka tapauksessa pidän tästä trilogiasta hurjasti.
Risingshadow communityLukijoiden ääni
Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.
30arvosanaa
4kirja-arviota
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
4 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Kirja oli taas täynnä jännitystä ja valtataistelua. Olisin kaivannut enemmän kuvailua ja kerrontaa heidän elämästään siinä pienessä kalastajakylässä, ihaninta oli se että Amaya sai vihdoin haluamansa miehen tavan tosin kyseenalaistan sekä loppuratkaisu oli jo jonkin verran ennalta arvattava ja tylsä.
Trilogian päätösosan ainoa päämäärä on saattaa tarina jonkinnäköiseen päätökseen. Lukunautinnosta ei voida puhua. Juoni on tylsä ja ennalta arvattava, eikä edes pyri herättämään lukijan mielenkiintoa. Sivut on tuhlattu enimmäkseen joutavaan roskaan, koska kirjan pääpaino on ehdottomasti loppuratkaisulla, johon kirjailijoiden kaikki energia on suuntautunut.
Epäuskottavuus, yltiöpäinen suoraviivaisuus ja selkeä kiirehtiminen luovat vankan mielikuvan siitä, ettei kirjailijakaksikko itsekään enää ole kiinnostunut luomaansa yksiulotteiseen seinäpaperimaalaukseen, jonka henkilöhahmot ovat joko kaikkivoipia tai mihinkään kykenemättömiä. Henkilöiden olemukseen tai tunteisiin ei mennä sisälle, eikä heidän kohtalonsa kuvaukset ole likimainkaan riittäviä.
Pettymys oli melko suuri, etenkin kun toivoin kirjan yllättävän vielä lopussa, mitä se todellakaan ei tehnyt. Lattea esitys.
Anneli Kannon ja Terhi Rannelan Kuparisaari-trilogia saa päätöksensä "Kapinallisen" (Karisto, 2013) myötä. Radkon ja Snezanan hallitsema Khalkos ottaa askelia diktatuurin suuntaan, mutta pinnan alla kuohuu jo kun tyytymätön kansa valmistautuu kapinaan.
Vaikka tarinassa onkin hurjia juonenkäänteitä ja sen henkilöt joutuvat tekemään kiinnostavia moraalisia valintoja, tuntuu päätösosa pieneltä pettymykseltä. En monestikaan arvostele kirjaa sen lyhyydestä, pikemminkin päinvastoin, mutta nyt juoni etenee vähän turhankin kiivasta tahtia henkilöiden ja tapahtumien määrään nähden. Syvällisempi käsittely ei olisi tehnyt haittaa, sen verran suurista asioista kirjassa on paikoitellen kyse.
Lisäripaus toista osaa keventänyttä huumoriakaan ei olisi tehnyt pahaa. Kiitosta kirjailijoille täytyy kuitenkin antaa siitä, etteivät nämä sortuneet helpoimpiin ja kliseisimpiin mahdollisiin ratkaisuihin.
Syynsä vähän vaisuun arvioon saattaa olla turhankin kovaksi kivunneilla odotuksilla, sillä pidin sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta todella paljon.