Selaa sarjan kirjoja
Iltahämärä

Iltahämärä

Erin Hunter

8.6 / 10
Julkaistu
25.3.2014 (Art House)

Katso saatavuus Adlibriksestä

Risingshadow communityLukijoiden ääni

Näe yhdellä silmäyksellä, mitä Risingshadow-lukijat ajattelevat tästä kirjasta.

8.6 / 10lukijoiden arvosana
77arvosanaa
9kirja-arviota
Risingshadow

Arvosanajakauma

Näin lukijoiden antamat arvosanat jakautuvat asteikolla 1–10.

1029
910
822
713
62
50
41
30
20
10
Risingshadow

Mitä sinä ajattelit kirjasta?

Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.

Risingshadow

Lukijoiden arviot

9 arviota

Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta

9 / 10

Aivan ihana kirja. Soturikissat on kyllä parhaita. Muuten täydellinen kirja, mutta Oravaliidon ja Vatukkakynnen riita ja Soturilain hiirenaivoisuus (siinä kohtaa, kun Lehtilampi ei voi rakastua kehenkään) ärsytti hirmuisesti. Mutta toisaalta ilman niitä kirja olisi ollut todella tylsä.

"Yllättävän vihollisen" kanssa käyty taistelu oli todella jännittävä. Plussaa siitä.

Tekee mieli aloittaa seuraava kirja heti ja onneksi se on nyt mahdollista.

Suosittelen kirja lämpimästi!!!

10 / 10

Hieno hyvä juoni kaikki kohdallaan ja vihdoin kissat löysivät uuden kotinsa. Hyvä kirja pitää hankkia kotiin myös erikoisseikkailut ja uusi profetia.
vielä tässäkin vaiheessa päähenkilöiden vaihdos harmittaa.

8 / 10

Kirja oli mielestäni hyvä ja viihdyttävä. Sain sekä nauraa, että itkeä kirjan aikana. En osaa sanoa oliko parempi tai huonompi kuin edelliset kirjat, tykkään melkolailla kaikista ja jään odottamaan jo jatkoa.

10 / 10

Paras kirja koko uusi profetia sarjasta! Tarinassa oli erittäin yllättäviä käänteitä ja jatkuvaa jännitystä. En ole tyytymätön mihinkään kohtaan. Kirja kuitenkin sisälsi surullisimman tapahtuman sinitähden kuoleman jälkeen :(

7 / 10
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio

Iltahämärä jatkaa Soturikissojen Uusi profetia -kirjasarjan viidentenä osana. Aluksi kirja tuntui koko ajan junnaavan paikoillaan ja sai vaan lukea Oravaliidon, Vatukkakynnen ja Saarniturkin kolmiodraamasta ja klaanien uhitteluista toisilleen. Kirjan loppupuolella Varsissulka ja Lehtilampi päättivät valita klaanielämän sijaan toisensa ja lähtivät omille teilleen. Pari ei kuitenkaan pitkälle pötkinyt kun tapasivat Keskiyön, joka kertoi heille karmeasta sodasta mäyrien ja kissojen välillä.

10 / 10
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio

Tämä oli siis vaan niin aivan käsittämättömän upean ihana kirja. Kirjan alku vain kuin odottaa pahinta. Siinä kumminkin tapahtuu samalla kaikkea! Kuten jo Tähtiyön lopussa selvisi, Varissulka pelasti Lehtilammen. Siitä sitten alkaakin tuplasti kielletty rakkaustarina. Lehtilampi elää kamalaa elämänvaihetta miettiessään jättääkö klaanin vai Varissulan. Samalla Tuhkamarja saa tietää kuolevansa pian. Hän myös tietää että Lehtilampi tapailee varissulkaa. En olisi koskaan uskonut että Tuhkamarja ja Lehtilampi riitelisivät kynnet esillä. Lehtilampi lähti Varissulan matkaan. Kirjan loppu oli silti ylitse muun. Lopun keskustelu oli jo tarpeeksi saamaan minut murtumaan täysin:

"Lopeta" Tuhkamarja kuiskasi "ei tuosta ole hyötyä" Lehtilampi näki Tuhkamarjan silmien kiiluvan tyhjänä pimeässä. "Minä lähden Tähtiklaaniin"
"Älä sano niin!" Lehtilampi nyhti lisää sammalta, laittoi sen vasten verivirtaa, joka ei näyttänyt tyrehtymisen merkkejä.
Parantaja yritti nostaa päätä, mutta se oli liian suuri ponnistus, ja hän antoi sen valahtaa takaisin. "Ei hätää" hän sanoi. "Tähtiklaani ilmoitti minulle, että hakisi minut pian, tämä on esi-isien minulle asettama kohtalo."
"Sinäkö tiesit?" Lehtilammesta tuntui että hänen eteensä olisi avautunut syvä kuilu ja hän olisi Syöksynyt avuttomana sen syvyyksiin. "Sinäkö tiesit että kuolisit että kertonut minulle?"
"Se oli minun kohtaloni, ei sinun"
"Mutta sinähän tiesit että minä tapailin Varissulkaa! Sinä tiesit että jos lähtisin Myrskyklaani jäisi ilman parantajaa! Sinun olisi pitänyt pakottaa minut jäämään"
Mestari räpäytti silmiään hitaasti. Hänen siniset silmänsä olivat kuvin kirkkaat. " En minä ikinä pakottaisi sinua mihinkään. En minä halunnut sinun jäävän, jos se olisi tehnyt sinut onnettomaksi. Sinun pitää haluta olla parantaja koko sydämestäsi"
"Minä haluankin" Lehtilampi kuiskasi "Minä haluan" Kuuntela sydämesi ääntä, Täplälehti oli sanonut.
"Sinä olet erinomainen parantaja" Tuhkamarja sanoi.
"Enkä ole! Minä lähdin ja Jarin sinut, ja klaanini. Anteeksi!" Tuhkamarjan hännänpää liikahti. "Ei ole mitään anteeksiannettavaa, lähden Tähtiklaaniin hyvillä mielin kun tiedän, että Myrskyklaanista pidetään huolta"

Suosittelen kaikille tätä kirjaa!! Tuon keskustelun takia rakastan Tuhkamarjaa <3

9 / 10
Tämä arvio sisältää juonipaljastuksia · Näytä arvio

Hyvästi Tuhkamarja! Esinäytöksen ymmärsi vasta kun oli lukenut kirjan. Missä vaiheessa Tulitähti sai tietää Tuhkamarjan kuolemasta? Sen vaan haluaisin tietää!