Kuka minä olin?

Alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala. 1. laitos: Peter Proudin edellinen elämä. Gummerus 1976. 2. laitos: Kuka minä olin? Koko Kansan Kirjakerho 1985. Sidottu, kansipaperi.

Psykiatri oli hymyillyt. – Tarkoitatteko että aistiharhanne olisivat peräisin jostakin aikaisemmasta elämästänne? Että ne olisivat jonkinlainen sielunvaellukseen liittyvä ilmiö?

Peter Proudia ei hymyilytä. Hän on komea nuorimies, jolla on edessään loistava yliopistoura, mutta hän on ruvennut näkemään painajaisia. Toistuvia ja väkivaltaisia painajaisia, joissa Peter Proudin näköiselle miehelle käy huonosti – hänet murhataan. Ja kun hän puhuu unissaan, hän puhuu jonkun toisen äänellä...

Peter Proud ryhtyy selvittämään omaa murhaansa, niin käsittämättömältä kuin se kuulostaakin.

Amerikkalaiskirjailija Max Ehrlich vie lukijansa inhimillisen tiedon äärialueille, niille häilyville rajoille, joita mm. parapsykologia tutkii. Hän kuljettaa kirjansa sankaria unilaboratorioissa ja selvännäkijän luona ja auttaa häntä vähä vähältä kokoamaan edellisen elämänsä palapeliä. Kunnes ympyrä sulkeutuu...

Yhä useammat tuntuvat nykyään ajattelevan, ettei kuolema ole elämän loppu. Heidän uskonsa vahvistuu Peter Proudin seurassa. Mutta ’epäuskoisetkin’ palkitaan: heille on tiedossa kihelmöivää jännitystä. Kirjan juoni on lajissaan ainutlaatuinen. Se pitää lukijansa otteessaan viimeiselle sivulle saakka.