Lumotar
Alkuteos ilmestynyt 1970. Uusittu laitos teoksesta ilmestyi 2001. Suomentanut Jaana Kapari. Esipuhe vuoden 2001 painokseen: Lois Lowry. Kansi: Christel Rönns. Sidottu, kansipaperi.
Junior Literary Guild selection 1970, ALA Notable Children's Books 1970, Horn Book Fanfare 1971, Newbery Honor Book 1971, Phoenix Award 1990, New York Public Library 100 Favorite Children's Books 1998, Teen People Book Club selection 2001, Book Sense Book of the Year finalist, Rediscovery category 2002, CBC Not Just For Children Anymore, Classics category 2002, CCBC Choices 2002, ALA Popular Paperbacks for Young Adults 2004.
Onko totta, että on hyvä tavoitella tähtiä?
Tämän kirjan tapahtumia ei voi sitoa tiettyyn paikkaan eikä aikaan. Maailmankaikkeus voi sisältää lukemattomia maailmoja, joihin on kehittynyt elämää. Kirjassa esiintyy kolme eri tasolle edistynyttä ihmiskuntaa eikä oikeastaan ole kovin tärkeää, onko joku niistä meidän esi-isämme vai jälkeläisemme. Niin kuin taikaloitsut ja lohikäärmeet ovat eilisen legendoja, niin sädeaseet ja planeettojen valloitukset kuuluvat huomisen legendoihin. Kaikki tällaiset legendat ovat kirjaimellisesti käsitettyinä epärealistisia. Silti Lumotar on muotonsa rajoissa kertomus siitä miten asiat ovat voineet olla tai miten ne ovat juuri nyt jossain meidän tuntemamme maan ulkopuolella.
Sylvia Louise Engdahl
Sylvia Louise Engdahl on syntynyt Los Angelesissa Yhdysvalloissa 1933 ja asuu nykyään Eugenessa Oregonissa.
Kirjailijan lempikirjoihin kuuluvat muun muassa Tolkienin Taru sormusten herrasta, Ursula K. Le Guinin Maameren tarinat ja Mary Renaultin Kuninkaan on kuoltava.
Lumottaren jatko-osaa The Far Side of Evil (1971) ei suomennettu.
Linkkejä
Vesa Sisättö: Lumotar. Helsingin sanomat 4.2.2004.
Kirja-arvioita
Juoni oli aika mielenkiintoinen, suunnitelmat hyviä, mutta toteutuiko ne? EI