_kirjakeiju_

Nyt alkaa olla taas toimintaa ja homma menee mielenkiintoiseksi. Normaali arki ei tunnu sopivan päähenkilöimme, voi harmi. Robotin kohtalo alkoi kiinnostaa minua tässä osassa.

Tässä osassa ei hirveästi tapahtunut, keskityttiin taustoittamaan tulevia seikkailuja. Hyvin tosin taustoitettu, ei siinä. Piirtojälki on edelleen upeaa!

Tarina jatkuu edelleen mieleenpainuvana ja ajoittain roisinakin. Kaikki hahmot on taustoitettu niin hyvin, että heidän kaikkien toivoisi pääsevän tavoitteeseensa. Se vain ei taida olla mahdollista. Voi ei.

En yleensä pidä sarjakuvien lukemisesta, mutta tämä kolahti! Alkuasetelma on mielenkiintoinen ja kutkuttava. Juoni yllättää sopivissa kohdissa ja menee eteenpäin tarpeeksi nopeasti, jotta mielenkiintoni säilyi. Piirrostyylikin on minun makuuni. Ehdottomasti parhaita sarjakuvakirjoja, joita olen lukenut!

Aaveita ja monipuolisia selvittelyoperaatiota Helsingissä. Seela käy "kuolettavan katastrofaalisilla tindertreffeillä", mistä lähtee melkoinen ralli henkien, huumeiden ja omien tunteiden äärellä. Juoni vaikuttaa hämmentävän realistiselta ja mahdolliselta, vaikka päähenkilö näkeekin aaveita ja tekee erilaisia kansanperinteestä tuttuja loitsuja. Kirjassa on mukavasti sivujuonia pääjuonen päällä, joten mielenkiinto pysyy lukiessa. Jostain syystä kirja ei kuitenkaan imaissut minua mukaansa aivan kokonaan. Kirjastolaisena useat kirjastosivistävät kohdat naurattivat minua ajoittain, niistä pidin.

Teinipoikien kohellusta mysteerin ratkomisen lomassa. Kirjassa energiajuoman nautiskelulla on odottamattomat seuraukset ja nolostuminen mahdollistaa supervoiman käytön. Kertomus uppoaa varmastikin ainakin sen kohderyhmään, eli lukemisesta ei niin välittäviin poikiin. Minulle jatkuvat kaksimielisyydet ja päähenkilön hyvin teinimäiset ajatukset olivat hieman liikaa. Kirjoitustyyli ja sivujen määrä tekivät tästä kuitenkin nopean ja aivan jees -tyylisen lukukokemuksen.

Mysteerien ratkomista sekä oman paikkansa löytämistä ja todistelua yhteisössä. Kirjan henkilöt kuuluvat kalifornialaisyhteisöön, johon on kerääntynyt väkeä ympäri Etelä-Amerikkaa ja jonka jäsenillä on kuolemaan liittyvää taikuutta. En ole aiemmin lukenut juurikaan tähän kulttuuripiiriin kuuluvia tarinoita. Tämä kirja jättikin melko kylmäksi, koska ajoittain en ymmärtänyt mistä puhuttiin. Ymmärrysongelmani johtuivat siitä, että kohtuuttoman suuri osa hahmojen sanomisista ja kerronnassa esille tulevista käsitteistä on jätetty suomentamatta. Joskus niitä ei pysty arvaamaan aiheyhteydestäkään. Enkä todellakaan ottanut sanakirjaa auki tuohon kirjan vierelle. Kirjan juoni on aivan jees, vaikka lähteekin rullaamaan vähän hitaasti. Lukeminen alkoi kiinnostaa kirjan puolivälissä ja siinä samalla pystyikin jo arvaamaan loppuratkaisun. Päähenkilö on kuitenkin mukavan moniuloitteinen ja kiinnostava. Mielestäni henkilöhahmojen väliset suhteet ja kanssakäyminen ovat kirjan parasta antia.

Kokoelma ihmissusikertomuksia moderneissa puitteissa. Kuten tällaisissa kokoelmissa on tapana, novellien tyyli ja pituus vaihtelevat paljon. Pidin muutamasta kertomuksesta, mutta suurin osa on sellaista perus massaan hukkuvaa tarinointia mukahienoine korulauseineen. Kirjan ensimmäinen ja viimeinen kertomus innostivat minua, koska niissä kerrotaan lyhyesti ihmissuden historiasta. Muutenkin pidin kirjassa joidenkin novellien historiallisesta näkökulmasta. Se tarjoaa virkistävää vastapainoa kokoelman moderneille ihmissusikertomuksille.

Melkoisen ahdistava kertomus pimeistä öistä, jolloin zombievampyyrit iskevät. Jännitystä ja osin jopa kauhuelementtejä löytyy melkoisesti. Tarina on kerrottu jotenkin erikoisen välinpitämättömällä tavalla, tulee mieleen muutama kirjallisuuden klassikko. Tapahtumista kyllä kerrotaan, mutta ne esitellään melko tunteettomasti ja sitten mennäänkin jo eteenpäin. Tarinassa ei oikein keskitytä mihinkään. Lopuksi vielä tarina tuntui jäävän kesken, koska yksi mysteeri jää kokonaan ratkaisematta. Mitä tämä tällainen nyt on?! En siis oikein lämmennyt tälle kirjalle.

Yllättävän hyvä, vaikkakin hyvin perinteisen jännityksen kaaren omaava Disneyn tarina. Kirjassa leikitellään kivasti ajatuksella mitä Tuhkimolle olisi tapahtunut, jos hän ei olisikaan päässyt sovittamaan lasipopoa tanssiaisten jälkeen. Tässä tarinassa Tuhkimo joutuu jopa miettimään mitä haluaa elämältään ja toteaa, että pelkkä prinssin naiminen ei taida riittää onneen. Kirjassa mennään tarina edellä, kerrontaratkaisuilla ei ole lähdetty leikkimään. Mielestäni hyvä niin, koska nyt piinallisen jännittävä tarina on keskiössä. Pidin tästä perinteistä tarinaa enemmän, vaikka ei tämä ehkä mikään mestariteos ollutkaan. Hyvä peruskirja.

Kokoelma steampunk-henkisiä novelleja. Joidenkin kirjoitustyyli vetosi minuun enemmän, joidenkin sitten vähemmän. Oikein mukava kokoelma näitä aiemmin julkaistuja novelleja kokonaisuutena kuitenkin. Pidin siitä, että novellit on jaettu kahteen teemaan, eli juurikin messinkiin ja morsiamiin. Se jäsensi kivasti ja tahtomattakin keskityin näihin teemoihin lukiessa. En esim. odottanut suhdekuvioita messinkipuolella ja jotenkin oikoluin ne lukiessa sivuseikkoina, jos sellaisia ilmeni. 

Ensimmäisen osan tapaan tämäkin kirja tarjoilee rankkaa settiä. On totalitarismia, ihmisoikeusrikkomuksia ja epätoivoa. Kirja jatkaa tarinaa suoraan siitä mihin Korento jäi aiemmin, nyt vain saadaan mukaan muutama uusi näkökulmahenkilö. Kerronta soljuu mukavasti ja kuvailua on kivasti, mutta ei liikaa. Sarjan osat ovat tähän mennessä olleet hyvin mielenkiintoisia ja tarjoilleet melkoisen raadollisen mahdollisen tulevaisuuden. Tätäkin kirjaa lukiessa hieman ahdisti ja Satomin kohtalo hirvitti.