_kirjakeiju_

Yllätyin positiivisesti tämän kokoelman tarinoista! Osa oli todella hyviä ja muutkin tarinat aivan luettavia. Tällaista on odotettu. =) 

Melko samantyylinen kirja, kuin sarjan aiemmatkin osat. En oikein koe näitä kirjoja omakseni, mutta ilokseni päähenkilömme ei enää tässä osassa ollut niin ärsyttävä tyyppi. Kyllähän tämän luki, mutta enpä taida enää toiste vaivautua. Tässä kirjassa vallan jakautuminen alkoi olla jo niin monipuolista, että en oikein pysynyt enää kärryillä kuka nyt halusikaan ja mitä. 

Ihmisten erilaiset kyvyt ovat edelleen kiinnostavia, mikään muu tässä ei oikein sitten kiinnostanutkaan. Vallankumouksen suunnittelu ja eteneminen olivat suorastaan tylsiä, suhdekiemurat tuntuivat junnaavan paikallaan ja kaikki henkilöhahmot olivat ärsyttäviä. Onneksi sentään kirjoitustyyli oli aika jouhevaa ja kirjan sai luettua nopsakasti. Minua hämmentää myös, miksi ihmeessä tässä sarjassa kursivoidaan niin paljon asoita... 

Pidin kirjasta ja se oli ajoittain koukuttava. Teos oli kuitenkin liian poliittinen ja idealistinen minun makuuni, joten en aivan rakastunut siihen. Kirjan parasta antia olivat mielestäni ihmisten erilaiset kyvyt ja niiden kuvailu sekä teinidraama. :D

Kirja oli melko tieteellinen, enkä aina ollut ihan kartalla aikamatkustuksen säännöistä ja laeista. Tarina oli kuitenkin jännittävä ja pelottavasti todellisen tuntuinen. Kirjan tapahtumat voisivat olla tulevaisuutta, kuka ties! 

Kirja oli mielestäni melko tylsä, mutta parani onneksi hiukan loppua kohti. Tarinasta oli löydettävissä perinteisiä fantasian elementtejä, kuten pahuuden ylivoimaisuutta ja Valittu Lapsi. Nyt koronaviruspaniikin aikaan ei ehkä myöskään ollut aivan paras idea lukea tällaista kirjaa, jossa maailmanlaajuinen pandemia tappaa väkeä massoittain... 

Osa tarinoista oli hiukkasen outoja enkä oikein innostunut kirjasta kokonaisuutena. Sen kyllä luki, mutta tarinoihin ei päässyt oikein sisään ajoittain (tahaton sanamuoto).

Oi miten jäinkin koukkuun tätä lukiessani, todella hyvä kirja! Kerronta oli jälleen sujuvaa, henkilöhahmot kiinnostavia ja juonen strategisia totuuksia saatiin selville. Kirjassa oli ehkäpä hivenen enemmän toimintaa kuin aiemmissa osissa, loppuratkaisu selvästi häämöttää. 

Kirja oli avan mukava lukukokemus. Toisaalta ei ravistellut maailmaani, mutta sen luki ihan mielellään. Nimiä oli melkoisen paljon ja ihmettelin päähenkilön muistia, hän kun oppi käden käänteessä magian loitsut ja muisti uudet paikat kuultuaan nimen kerran... Kirja oli PITKÄ ja parinsadan sivun lukemisen jälkeen meinasin lannistua luettavasta määrästä. Onneksi kuitenkin luin loppuun saakka, lopussa kirja jo melkein imaisi mukaansa. 

Kirja jatkaa samanlaisella tyylillä, kuin aiemmatkin osat. Pohjoismaalaiseen kansanperinteeseen liittyvät kohdat tarinasta olivat minusta todella kiinnostavia, muuten kirja oli melko keskinkertainen. Pidän tässä sarjassa myös viittauksista ympäristönsuojelun tärkeyteen. En koe tarvetta lukea uudelleen, koen saaneeni tästä sarjasta kaiken mahdollisen ensimmäisellä lukukerralla. 

Luin kirjan, vaikka en erityisemmin pitänyt sarjan ensimmäisestä osasta. Sarjasta tekee mielestäni kiehtovan sen kytkökset suomalaiseen kansanperinteeseen, se sai minut tarttumaan tähän kirjaan. Tämäkin osa oli liian dekkarimainen (mitä sarja toki mainostaakin olevansa) minun makuuni, aivan kuten ensimmäinenkin. Siinä oli hetkensä, mutta ei oikein napannut mukaansa. Olin luultavasti väärää kohdeyleisöä, liian vanhakin kai kun pidin hieman epäuskottavana tämän 12 vuotiaan maailmanpelastuksia...

Kirjan aihepiiri oli kiinnostava, mutta jostain syystä teos ei oikein temmannut minua mukaansa. Pidin sitä reilusti yli puoleen väliin saakka perusdekkarina, eli tylsänä rupattelukirjana. Lopussa tarina alkoi muuttua aivan fantasiagenreen sopivaksi, jolloin kirja alkoi kiinnostaa aivan uudella tavalla. Ehkä luen muutkin kirjat, koska tämän kirjan loppupuoli oli yllättävän hyvä!