Hyllyni tapahtumia
Olipahan raju lukukokemus.
Olin kevään koronakaranteenissa, ja varasin kirjoja luetavakseni. Ensimmäiseksi aloin lukea tätä teosta, ja juutuin kirjaan koko kevääksi, sillä kirja oli todella nerokas, enkä ole näin moniselitteistä kirjaa ennen lukenut.
Lähinnä vertaisn kirjaa Stanley Kubrikin elokuvaan "Avaruusseikkailu 2001". Kubrikin elokuvahan alkaa ihmiskunnan kehittymisestä, kun ihminen keksii työkalujen käytön, ja jatkuu sitten avaruusaikaan. Kehityksen ajurina toimii suuri musta möykky, jota elokuvassa ei mitenkään selitetä. Tämä kirja alkaa tästä ajasta ja jatkuu sitten kaukaiseen tulevaisuuteen ajurinaan evoluutio. Toisen rinnastuksen voisin tehdä Kurt Vonnegutin teokseen "Galapagos", jossa ihmiskunta tuhoutuu, ja vain pieni ryhmä pelastuu Galpagos saarille, jossa ravintoa on saatavissa vain merestä. Ihmisestä kehityy vesieläin. Tässä kirjassa on löydetty paljon vaikuttavampi kehityskaari, joka avautui minulle vasta loppulauseissa.
Kun aloitin lukemiseni, menin heti kirjan tekijöiden rakentamaan ansaan, sillä he aloittavat tarinansa, tiedemiesmäisellä, mutta hyvin kansantajuisella johdannolla. He osoittavat, että ilmastonmuutos on vääjäämättömasti edessä, ja se etenee aivan niinkuin Soininvaara viime joulukuisessa glogissaan kuvaili.(tämä kirja ilmestyi tammikuussa!).
Tuo johdanto-osa sai minut luulemaan, että tämä on kirjan ydin, ja jäin pohtimaan kuukausikaupalla heidän esittämäänsä teoriaa ilmastonmuutoksesta. Yritin löytää virhettä heidän esityksestään, mutta se oli niin taitavasti esitetty, että en onnistunut. Eikä kukaan muukaan lähipiirissäni löytänyt siitä virhettä.
Luulin pitkään, että tämä on taas yksi niistä ilmastosaarnoista, joita nykyisin tulee tuutin täydeltä. Mutta kun pääsin kirjan loppuun, oivalsin kirjan nerokkuuden. Ihmiskunta joutuu tosin ilmastonmuutoksen myötä kaaoskseen, jolloin ihmiskiunta joutuu saranakohtaan, missä vallan kaappaavat fasistit. Fasismi on katketty mielenkiintoisella metaforalla, joka yllättää. Kirja siirtyy tulevaisuuteen, ja siirtyy aikatasolta toiselle kunnes ollaan ihmisyyden syvimmissä kysymyksissä. Hyvän ja pahan taistelu on tietenkin väistämätöntä, mutta tapa jolla se käydään ei ole kyllä ennalta arvattavissa.