Uhanalainen on mielestäni monin tavoin edeltäjäänsä parempi. Kerronta on hyvää ja juoni on todella koukuttava ja mielenkiintoinen, enkä olisi millään malttanut lopettaa lukemista iltaisin. Tykkään siitä, miten paljon tässä kirjassa keskitytään eri hahmoihin ja hahmokehitystä on reilusti. Varsinkin kaikki sivuhenkilöt ovatkin todella hyvin onnistuneita.
Itse rakkaustarinasta taas en pidä. Tämä tietysti latisti lukukokemusta aika reilusti, onhan kyseessä yksi kirjan keskeisimmistä asioista. Rakkaustarinat eivät yleensäkään voisi kiinnostaa minua vähempää, mutta Mikael ja Raisa ovat kaiken lisäksi ne mielestäni vähiten kiinnostavat hahmot koko kirjassa. Mikä taas tietysti tuottaa omat ongelmansa, he kun ovat päähenkilöitä. Mutta kuten sanoin, tässä kirjassa romanssiin keskitytään onneksi vähemmän ja sivuhenkilöihin ja juoneen enemmän, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Kenelle tahansa romantiikasta pitävälle voin kyllä suositella tätä ihan täysin.