Ihana kirja. Hienoa, että Suomesta tulee tällaista kirjallisuutta. Pidin siitä, miten tasapainoinen tarina oli. Kiihdytys- ja suvantovaiheet seurasivat sopivassa suhteessa toisiaan. Mielestäni Kainuun oli helppo samaistua, sillä hän ei ollut mikään soturitar tai uhkarohkea seikkailijatar, vaan hieman hukassa itsensä kanssa oleva nuori nainen, jolle oli yllättäen annettu suuri tehtävä. Siksi mieleeni tuli vähän Taru sormusten herrasta -sarjan Frodo, ja mielestäni Myrskynsilmä muistutti hieman sormusta.
Kainun kotikylä, Hohkalinna ja Sarajala kietoutuivat hienosti toistensa lomaan ja jokaisessa paikassa huomasin aina pohtivani, millainen Kainun tulevaisuus tulisi täällä olemaan. Historialliset yksityiskohdat, kuten tuohikontit ja seinällä olevat puulusikat, oli upotettu luontevaksi osaksi tarinaa ja ihmisten elämää. Jos jotakin kritisoitavaa sanoisin, niin ehkä sen, että kesken toimintakohtausten alettiin pohtimaan syvällisiä, se ei tuntunut sille oikealta hetkeltä. Kaikkiaan kuitenkin viime aikoina lukemistani suomalaisista fantasiakirjoista tämä on ehdottomasti parhaasta päästä.
