tintti89

Kirja on idealtaan ja juoneltaan hyvä, mutta toteutus olisi voinut olla parempi. Kirja alkaa ns. kesken tapahtumien, jonka jälkeen vasta aletaan selittämään Maddyn menneisyyttä yms. Pidin kuitenkin paljon siitä, että siinä on sekoitettu faktaa ja fiktiota keskenään. Kirja on osittain melko ennalta-arvattava ja ajoittain se on jopa pitkästyttävä hitaiden tapahtumien vuoksi. Kirjassa on myös jonkin verran toistoa.

Ensimmäinen asia, joka minua kirjassa jäi häiritsemään, olivat suomennetut nimet. Onneksi näitä ei kuitenkaan kirjassa kovin montaa ollut. Henkilöhahmot olivat suurimmaksi osaksi hyviä, eivät jääneet pinnallisiksi ja heidän tekemisiinsä pääsi hyvin eläytymään. Erityisesti pidin Lokin hahmosta. Loppuvaiheessa jumalia alkoi tulla hieman liikaa, joten niiden kanssa meni helposti sekaisin.

Kirjan kirjoitustavasta näkee selkeästi, että se on suunnattu lapsille. Itseäni häiritsee suunnattomasti, jos kirjan alkuun on laitettu henkilöiden selitykset. Kirjan tulisi olla niin selkeästi kirjoitettu, että henkilöt saa selville pelkästä tekstistä. Kirjassa oli muutenkin runsaasti erisnimiä (mm. Järjestys, Kaaos), joiden merkityksestä pääsin selville vasta kirjan loppuvaiheilla. Voisin kuitenkin suositella kirjaa henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita vanhoista, pohjalaisista jumalista ja jotka eivät takerru kirjan pieniin puutteisiin ja virheisiin.

Viimeinkin joku on osannut kirjoittaa hyvän kauhukirjan nuorille! Kirja tempaisi mukaansa, ja myös niitä pelottavia kohtia löytyi. Osaltaan tapahtumat etenivät hieman hitaasti ja lopussa taasen kaikki tapahtui vähän turhankin rivakkaan tahtiin. Itse juoni oli kerrankin hieman erilainen, iloisia tapahtumia ei paljoa mukaan mahtunut.

Kirjan päähenkilöt jäivät mielestäni hieman pinnallisiksi. Varsinkin Mattista ja Richardista olisin toivonut hieman syvällisempää esittelyä, tosin vanha nainen, kenen luokse Matt joutui asumaan, oli saatu kuvailtua hyvinkin karmivaksi. Olisin halunnut tietää, mitä alun vartijalle ja Kelvinille lopulta kävi.

Kirjan loppu oli tyypillinen happy end -lopetus, hyvä voittaa pahan. Olisin toivonut kirjan tyylin jatkuvan loppuun asti synkkänä. Kaiken kaikkiaan kirja toi mukavaa vaihtelua tyypillisiin sankarikirjoihin, tässä kirjassa pieni paha taistelee isoa pahaa vastaan. Mielenkiinnoolla jään odottamaan sarjan seuraavia osia, haluaisin saada vastauksia kirjasta heränneisiin kysymyksiin.

Kirjan juoni oli mielestäni hyvä, sopivan erilainen. Juoni eteni loogisesti, eikä siihen oltu ympätty liikaa tapahtumia pieneen aikajaksoon. Tapahtumista pysyi hyvin perillä. Positiivista oli myös se, miten kaikki nanoteknologiaan liittyvä informaatio oli kirjoitettu muotoon, josta maallikkokin sen ymmärtää.

Kirjan henkilöt oli hyvin kuvailtu, ja heihin pääsi hyvin sisälle. Kirjaan mahtui monia eri tyyppisiä henkilöhahmoja, joiden tekemisistä jaksoi lukea. Yksikään hahmo ei jäänyt pinnalliseksi, eli kirjassa ei ns. turhia henkilöitä juonen kannalta ollut.

Kirjan loppu jäi hieman kesken, mutta tärkeimpiin kysymyksiin juonen kannalta sai lopussa vastauksen. Itse en kirjassa hirveästi pitänyt ns. tieteellisistä pohdiskeluista tekstin lomassa, ne olisi voinut jotenkin ujuttaa juoneen mukaan. Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin suositella tätä nopealukuista kirjaa kaikille sci-fin ystäville, varsinkin, jos on vähänkään kiinnostunut tekoälystä.

Kirjan idea on mielenkiintoinen. Kerrankin aihe, jota ei ole kulutettu loppuun. Juoni oli mielestäni toimiva, vaikka paremmalta kirjailijalta se olisi onnistunut vieläkin paremmin. Myös minua ärsytti kaiken helppous, vaikka onkin nuori dzinni niin ei se tarkoita, että kaikki sujuu leikiten. Kerronta oli mielestäni hyvää ja kirja oli nopealukuinen.

Henkilöistä suosikikseni muodostui Nimrod. Hän oli mukava, vanha höppänä, josta aloin pitää heti. Myös Vaikero lukeutui suosikkeihini. Mielestäni myös henkilöt olivat hieman erilaisia kaksosia lukuun ottamatta. Kuitenkin näki, että henkilöihin oli panostettu, he eivät jääneet aivan "tuntemattomiksi".

Kirjan lopetus oli mielestäni hieman kliseinen loppu hyvin, kaikki hyvin -lopetus. Nimrod saadaan pelastettua ja aivan loppuun on vielä tungettu kliseinen perhekohtaus. Positiivista on kirjan tavallaan kesken jättäminen, odotan sarjan seuraavan osan lukemista innolla. Sillä vaikka kirjassa pieniä vikoja onkin, pystyn silti suosittelemaan sitä kaikille, varsinkin jos etsii hieman erilaista fantasiaa.

Pidin tästä kirjasta paljon. Juoni oli erittäin hyvä ja erilainen sekä kulki sujuvasti eteenpäin. Aihe oli osaltaan ajankohtainenkin, kaikilla on nykyään kiire. Kirja oli helppolukuista, joka on mielestäni aina hyvän kirjan merkki. Mielestäni myös nuotit lukujen välissä olivat hyvä idea ja on varmasti vaatinut vaivaa etsiä jokaiseen kappaleeseen sopivan nimiset nuotit.

Kirjan henkilöt olivat mielenkiintoisia eivätkä niinkään kliseisiä, vaikka JJ olikin hyvä lähes kaikessa. Olisin kuitenkin toivonut hieman enemmän syvyyttä henkilöihin, he jäävät jotenkin pinnallisiksi läpi koko kirjan. Positiivista on, ettei kirjailija ole yrittänyt tunkea liikaa henkilöitä kirjaan mukaan.

Itse olisin toivonut kirjan loppuvan täysin päinvastoin kuin se loppui, mutta tämä on täysin mielipidekysymys. Olin kyllä ihan tyytyväinen tähänkin lopetukseen. Kirja oli suhteellisen ennalta-arvattava, mutta ei juonta pilaavalla tavalla, ennemminkin vihjeitä antavalla tavalla, mikä sopiikin tähän kirjaan hyvin. Suosittelen lämpimästi kaikille, varsinkin niille, joista tuntuu että pesukone syö sukista aina toisen parin. ;)

Kirjan idea oli mielestäni hyvä, pidin myös siihen ujutetuista luonnonsuojeluun liittyvistä faktoista. Itse en kuitenkaan tähän kirjaan kovin hyvin sisälle päässyt, siinä oli mielestäni liikaa kuvailua ja aivan liian vähän tapahtumia. Kirjassa pidin erityisesti isosedän päiväkirjakatkelmista. Juoni oli myös suhteellisen epäaito, ei 12-vuotias poika pärjää noin vain yksinään. Kirjan juoni oli myös suhteellisen arvattava.

Kirjan päähenkilö ja lähes ainut henkilö Stephen on mielestäni mukavan sympaattinen, tosin hänelle on suotu aivan uskomattomat selviytymislahjat. Olisin kuitenkin toivonut hieman lisää itse henkilöistä enkä niinkään tapahtumapaikkojen kuvailua, varsinkin kun kuvailu oli lähinnä vain kolme adjektiivia. Olisin myös toivonut kirjaan enemmän Murra-Yaria. Hän päätyi lempihenkilökseni, joten harmittaa ettei häneen oltu panostettu sen enempää.

Kirjan loppu jäi liikaa kesken, aivan kuin kirjailijalla olisi ollut kiire saattaa kirja loppuun ja ainoa tapa tehdä se on töksäyttää loppu. Se jäi myös osaltaan hieman hämäräksi, olisin toivonut Stephenin ja tytön elämästä edes yhden kappaleen lisää. Kaiken kaikkiaan kirja on kuitenkin ihan luettava, varsinkin jos tykkää hieman rauhallisemmista kirjoista.

Kirjan idea on mielestäni erittäin hyvä, mutta toteutus olisi voinut olla parempi. Kirja on jotenkin pinnallinen, se ei saa lukijaa otteeseensa ja ehkä tästä johtuu sen pieni lapsellisuus. Juoni oli mielestäni ihan looginen, mutta kaikki tuntui tapahtuvan aivan liian helposti, vastoinkäymisiä ei kenellekään käynyt. Kirja on rakenteeltaan hieman hämärä, siinä on liikaa pieniä kappaleita varsinaisten kappaleiden sisällä. Myös suomentajasta johtuen jotkut lauseet ja lauserakenteet ovat aivan hämäriä.

Kirjan henkilöt jäävät kirjan tapaan hirveän pinnallisiksi. Kirjassa hypitään vähän turhankin paljon yhdestä henkilöstä toiseen, eikä yhdestäkään ole varsinaista pitkää kappaletta. Henkilöt olivat kuitenkin erittäin mielenkiintoisia ja varsinkin herttuatar ja Rodolfo jäivät erittäin hyvin mieleen.

Kirjan lopetus oli täysin ennalta-arvattava. Silti se oli hyvä ja sopi tähän kirjaan. Epilogi jäi tässäkin kirjassa hieman hämäräksi, en oikein päässyt perille mitä henkilöiden suhteille loppujen lopuksi oli käynyt. Kirja oli kuitenkin kokonaisuudessaan ihan hyvä, eli pystyisin suosittelemaan tätä kirjaa eteenpäin.

Kirja oli juoneltaan ihan mielenkiintoinen ja ajankohtainenkin. Itse en kuitenkaan aiheesta niin hirveästi tiedä, joten suurin osa faktuaalisista selittelyistä meni minulta täysin ohi. Olisin jotenkin toivonut enemmän siitä, mitä radioaktiivisuus tekee ihmisille, varsinkin kun Julia sitä tutki. Kirjassa pidin siitä, että lähes joka luvussa vaihtui tapahtumapaikka ja -henkilöt. Itseäni jäi tosin häiritsemään se, mitä Akiko oli ajatellut syyksi hyökkäykseen. Myös epilogi oli aivan hämärä ja sen olisi voinut jättää kirjasta pois, en tajunnut siitä ja Indian Pointista mitään.

Henkilöitä oli mielestäni juuri sopiva määrä, mutta heihin olisi voinut päästä paremmin sisälle. Nyt kaikki jäivät vähän pinnallisiksi. Varsinkin Laurin käytöstä Alician kuoleman jälkeen olisi voitu vähän tarkentaa, myös kuolema oli hieman turhankin hätäinen. Myös epilogissa olisi voitu ihmisten välisiä suhteita vähän selventää, itselleni jäivät suhteet siinä täysin epäselväksi.

Kirjan loppu oli muuten hyvä, mutta se loppui vähän tökerösti kesken. Tuntuu kuin kirjailija ei olisi jaksanut miettiä, mitä talossa loppujen lopuksi tuli tapahtumaan. Ja kuten jo sanoin, epilogin olisi voinut jättää kokonaan pois ja ennemmin ehkä juuri keskittyä varsinaiseen lopetukseen. Kaikista pienistä vioistaan huolimatta kirja on hyvä kokonaisuutena, ja voisinkin suositella sitä lähes kaikille.

Kirja oli hyvä, mutta liian lyhyt. Se oli myös hieman liikaa lapsille suunnattu kuvineen ja kirjoitustyylineen. Juoni eteni sujuvasti eteenpäin, kuitenkin hieman lapsenomaisesti. Olisin toivonut jo tähän kirjaan hieman enemmän haltijoita ja enemmän ehkä myös itse talosta. Kerronta oli hyvää ja sujuvaa.

Kirjassa oli henkilöitä vähän, vain Gracen perhe ja ronttu. Sinänsä ihan hyvä näin lyhyelle kirjalle. Henkilöt olivat mielestäni erittäin tyypilliset lastenkirjalle, kaikilla oli tietyt roolit. Olisin toivonut heihin enemmän syvyyttä, jotta heihin voisi paremmin samastua. Itseäni häiritsi erityisesti se, että perheen äiti syytti Jaredia koko ajan kaikesta.

Kirjan lopetus jäi erittäin kesken, mutta ehkä tämä sarja on tarkoitus lukea yhteen pötköön. Lastenkirjalle tyypillinen onnellinen lopetus tapahtui tässäkin, mielestäni kuitenkin ihan onnistunut lopetus tähän kirjaan. En suosittelisi tätä kirjaa kovinkaan vanhoille, varsinkaan jos ei pidä isosta tekstistä ja kuvista.

Kirja oli juoneltaan hyvä ja ajankohtainen. Kerronta oli erittäin hyvää, mutta ajankäyttö kirjassa ei ollut kovinkaan onnistunut. Alussa jaaritellaan pitkään Sarasvatista ja ties mistä ja lopussa asiat etenevät hurjaa vauhtia eteenpäin, hyvä kun perässä pysyy. Itseäni kirjassa häiritsee moni avoimeksi jäänyt asia.

Kirjan henkilöt olivat mielenkiintoisia ja heitä oli juuri sopiva määrä. Kaikilla oli juuri heille sopiva erityisalansa. Kirjan lopussa pidin kaikkien henkilöiden voimien yhdistämisestä maailman pelastamiseksi. Olisin kuitenkin toivonut hieman enemmän yksityiselämän kanssakäymistä henkilöiden välillä, en pelkästään työtoveruutta.

Kirjan loppu jäi liian keskeneräiseksi, aivan kuin kirjailijalla olisi ollut kiire kirjoittaa kirja loppuun. Kuitenkin epilogi on huomattavan pitkä verrattuna varsinaisen kirjan lopetukseen. Olisin epilogiin toivonut enemmän tietoa, mitä muille kirjan henkilöille tapahtui ja varsinkin mitä koko maailmalle tapahtui.

Kirjan idea oli mielestäni erittäin hyvä! Kirjailija osaa kirjoittaa, mutta erittäin paljon miinusta kirjalle antaa turhat selittelyt aina siellä täällä. Kirjasta olisi saanut huomattavasti paremman ja lyhyemmän, jos jaarittelut olisi tiivistetty. Jotenkin myös kirjan petojen alkuperä oli hieman kaukaa haettu, olisin itse toivonut ihan luonnollista selitystä merieläinten käyttäytymiselle.

Kirjan henkilöitä oli aivan liikaa. Menin itse sekaisin koko ajan kuka oli kenenkin ystävä ja mitä kukin tekee. Henkilöistä paljastuu kirjassa koko ajan uutta, eikä juurikaan mikään jää avoimeksi. Henkilöt ovat hyvin aitoja, eikä kirjassa juurikaan kahtaa samanlaista ole. Pidin paljon myös kahden päähenkilön voimien yhdistämisestä kirjan loppupuolella.

Kirjan lopetus oli erittäin omaperäinen, mutta se oli jotenkin erittäin töksähtävä ja lyhennetty muuhun kirjaan verrattuna. Se jäi myös hieman liiankin avoimeksi. Itse en tästä lopetuksesta tykännyt, sillä se meni liian scifimäiseksi. Suosittelisin kirjaa kaikille ekologisista trillereistä kiinnostuneille, mutta jos pelkäät faktoja, älä lue tätä kirjaa. Tähän on saatu ovelasti ujutettua maantieteellisiä faktoja läpi kirjan. Ihan nuorille en myöskään kirjaa suosittelisi sen raakuuden vuoksi.

Kirja on huomattavasti parempi kuin takakansitekstin perusteella olettaisi. Se ei ole pelkkää zombietarinaa, vaan keskittyy myös ihmisen perimmäiseen olemukseen ja tärkeisiin asioihin. Tapahtumat alkavat heti, eikä turhaa jaarittelua kirjassa juurikaan ole. Arvaamattomia juonenkäänteitä mahtuu tähän erittäin nopealukuiseen kirjaan runsaasti. Aiheeltaan mukavan ajankohtainen, mutta osaltaan saattaa myös aiheuttaa paranoiaa.

Kirjassa on erittäin mielenkiintoinen päähenkilöyhdistelmä. Kaksi aikuista miestä ja nuori teinityttö. Henkilöiden taustoista ei juurikaan kerrottu, mutta se ei kirjan kannalta hirveän olennaista ollut. Kirjassa ihmisten käyttäytyminen tällaisessa tilassa on saatu eritätin todentuntuiseksi, sekä selviytyjien että kännykahjojen kannalta. Kirjaa lukiessa huomasi hyvin kuka oli tärkein päähenkilö, sillä kaikki asiat tuppasivat tapahtumaan hänelle.

Kirjan loppu on kingimäiseen tapaan hyvin avoin. Mielestäni ehkä vähän turhankin avoin, mutta näin lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä. Erittäin todentuntuinen kirja, joka oikeasti saa miettimään asioita. Itseäni jäi tosin häiritsemään se, ettei kirjassa koskaan kerrottu, kuka pulssin lähetti. Kuitenkin erittäin suositeltava kirja jokaiselle.