Faaraon haudan vangit

Kirja oli lojunut vuosia omassa hyllyssä lukemattomana ja nyt harmittaa, etten ollut lukenut sitä aiemmin. Vanhana tuhannen ja yhden yön satujen fanina tämä sarja on kyllä todella hyvä löytö, koska kirjoissa on jotain samaa henkeä. Dzinnien ja vanhan taikuuden maailma ei ole fantasiakirjallisuudessa viellä läheskään loppuunkulutettu, niin sarja tuntuu tosi tuoreelta. Sarjan lukeminen on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa tämä ensimmäinen osa on ollut paras. 

Kirjan idea on mielenkiintoinen. Kerrankin aihe, jota ei ole kulutettu loppuun. Juoni oli mielestäni toimiva, vaikka paremmalta kirjailijalta se olisi onnistunut vieläkin paremmin. Myös minua ärsytti kaiken helppous, vaikka onkin nuori dzinni niin ei se tarkoita, että kaikki sujuu leikiten. Kerronta oli mielestäni hyvää ja kirja oli nopealukuinen. Henkilöistä suosikikseni muodostui Nimrod. Hän oli mukava, vanha höppänä, josta aloin pitää heti. Myös Vaikero lukeutui suosikkeihini. Mielestäni myös henkilöt olivat hieman erilaisia kaksosia lukuun ottamatta. Kuitenkin näki, että henkilöihin oli panostettu, he eivät jääneet aivan "tuntemattomiksi". Kirjan lopetus oli mielestäni hieman kliseinen loppu hyvin, kaikki hyvin -lopetus. Nimrod saadaan pelastettua ja aivan loppuun on vielä tungettu kliseinen perhekohtaus. Positiivista on kirjan tavallaan kesken jättäminen, odotan sarjan seuraavan osan lukemista innolla. Sillä vaikka kirjassa pieniä vikoja onkin, pystyn silti suosittelemaan sitä kaikille, varsinkin jos etsii hieman erilaista fantasiaa.

Suurin osa fantasiakirjallisuudesta kertoo kuluneesta aiheista; Lohikäärmeistä, puunhalaja- haltioista ja ikivanhoista velhoista. Kerrankin siis aihe, joka ei ole loppuunkulutettu; dzinnit, nuo idän ihmeet. Kirjan juoni ei sisällä dramatiikkaa tai suuria tunteita, mutta se on varsin viihdyttävä. Luulenpa, että jos kirjassa ei puhuttaisi niin harvinaisesta asiasta kuin dzinnit, vaan kulutetuista velhoista, ei se olisi niin mainio.

Tarina oli hyvä ja omaperäinen, miellyttävä aihe, dzinnit, oli valittu tähän kirjaan. Hieman minua ärsytti se helppous jota John ja Philippa kohtasivat. Tarina oli jännittävä ja mielenkiintoinen, samalla kun John ja Philippa saavat kuulla olevansa dzinnejä ja totuttelevat voimiinsa ja kykyihinsä, Nimrod hakee heidät seikkailuun jossa lopulta taistelleen maailman tasapainosta, Hyvän ja Pahan suhteesta. Egyptissä tapahtuvat seikkailut ja Akhenatenin hauta sun muut olivat mielenkiintoisia. Kirjan hauskimpia kohtia olivat ne, missä John tai Philippa toteuttivat vahingossa ihmisten toivomuksia. Kirja ei ole kovin syvällinen tai dramaattinen, pikemminkin nuorten elokuvakäsikirjoituksen tasoa. Ibliksen ja ifritien tarkoitusperät jäivät vähän epäselviksi. Kirja oli hyvä ja omaperäinen ja suosittelen sitä kaikille jotka etsivät mukavaa, ei niin laadukasta mutta omaperäistä lukemista. Arvosana: 8.